KH

Keltainen tiedelehdistö

  • Vertaisarviointiprosessi
    Vertaisarviointiprosessi

Tiede toimii periaatteessa yksinkertaisesti: tutkijat tekevät tutkimuksen ja julkaisevat sen tulokset. Näitä tuloksia toiset tutkijat käyttävät hyödykseen ja niin tieteellinen tieto karttuu.

Julkaisukynnys tieteellisissä julkaisussa on korkea. Vertaisarviointiprosessissa tieteenalaan perehtyneet arvioijat analysoivat julkaistavaksi esitetyn artikkelin tieteellisen uutuusarvon ja käytettyjen menetelmien validiteetin. Prosessiin saattaa kulua useita kierroksia, joissa artikkelia muokataan. Lopuksi prosessin läpäissyt artikkeli julkaistaan.

Tieteellistä julkaisuprosessia ei kukaan ole suunnitellut, vaan se on muotoutunut itsekseen. Vaikka prosessi on kaikkea muuta kuin paras kuviteltavissa oleva, on se kuitenkin vuosien varrella osoittautunut toimivaksi käytännöksi synnyttää uutta tietoa, joka on ihmiskuntaa monin tavoin hyödyttänyt.

Korkealaatuisten tieteellisten julkaisujen rinnalla verkossa toimii myös suuri määrä 'predatory'-julkaisuja. Niitä kutsun tässä keltaiseksi tiedelehdistöksi. Niistä puuttuu aito toimitus ja vertaisarviointi, joten kuka hyvänsä jolla on pseudotieteellinen idea, saa tekstinsä niissä julkaistuksi pientä korvausta vastaan. Julkaistu artikkeli muodollisesti muistuttaa aitoa tieteellistä artikkelia, ja keltaisen tiedelehdistön kautta se saa pääsyn tieteellisiin hakutietokantoihin (kuten Google scholar), mutta tieteellistä painoarvoa sillä ei ole.

Keltainen tiedelehdistö myrkyttää tieteellistä tutkimusta. Koska asiaan perehtyneetkään tutkijat eivät välttämättä oikopäätä tunnista julkaisun luotettavuutta, on erehtymisen vaara opiskelijoille ja maallikoille ilmeinen. Ongelma koskee kaikkia tieteenaloja.

Vaaran tunnistamiseksi Internetissä on ylläpidetty predatory-julkaisujen luetteloita, mutta ne on jouduttu poistamaan muutamien julkaisijoiden uhattua oikeustoimilla. Sensijaan positiivisia julkaisuluetteloita edelleen käytetään. Suomessa Julkaisufoorumi ylläpitää luokittelua luotettavista, tieteelliset kriteerit täyttävistä julkaisuista. Nykyisin yliopistot hyväksyvät väitöskirjoihin vain Jufo-luokitelluissa tiedelehdissä julkaistut artikkelit.

Kaikilla tieteenaloilla on tietyt, suositut tiedelehdet joita tutkijat seuraavat. Sensijaan keltaisen tiedelehdistön tuotoksia he eivät edes vaivaudu vilkaisemaan. Näin ollen tieteen perimmäinen tarkoitus, tulosten julkaiseminen muun tiedeyhteisön hyväksi, jää keltaisessa tiedelehdistössä toteutumatta. Onkin hyvä kysymys, miksi keltaiseen tiedelehdistön kukaan edes lähettää artikkeleita. Todennäköisesti kirjoittaja haluaa kokea henkilökohtaista meriittiä saamalla nimensä tietokantoihin. Hyvää tieteellistä käytäntöä silloin ei noudateta.

Toisinaan tuntuu olevan vallalla käsitys, että keltaisessa tiedelehdessä julkaisevat olisivat 'riippumattomia' tieteilijöitä, jotka tieteen sisäpiiri haluaa vaientaa poikkeavien näkemysten takia. Totuus on kuitenkin arkisempi. Nimittäin yhteinen piirre sekä tiedejulkaisujen että muun lehdistön kanssa on, että molemmat ovat hyvin halukkaita julkaisemaan artikkeleita, joilla on suuri uutuusarvo. Siksi myös aidot tiedelehdet mielellään julkaisevat valtavirtaan uusia näkökulmia tuovia tutkimuksia, joten vastarannan kiiskienkin on mahdollista saada äänensä kuuluville. Edellytyksenä tietysti on, että taustalla on aito julkaisukriteerit täyttävä tutkimus, eikä tiedeartikkelin rakennetta näennäisesti noudattava mielipidekirjoitus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Ari Ojala

Maallikona tuosta jää käsitys, että tieteen parissa työskentelevillä on heikko itsetunto. He seuraavat ainoastaan "suosittuja" julkaisuja, eivätkä luota omaan näkemykseen itse aiheesta ja tutkimuksesta.

Olen ymmärtänyt, että tiede on avointa ja läpinäkyvää, jos sen sisään on muodostunut muureja, joiden ulkopuolisiin asioihin ei kiinnitetä huomiota, onko se enää tiedettä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tieteeseen kuuluu kyky kohdata kritiikkiä. Itsetunnon kannattaa olla kunnossa jos jotain haluaa julkaista.

En minä mielestäni tässä mistään muureista kirjoittanut, lähinnä laadunvalvonnasta.

Ari Ojala

Oletan, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on ainakin yksi niistä asioista johon blogisi viittaa. Sanomasi, tiedejulkaisut ja lehdistö, ovat halukkaita julkaisemaan artikkeleita, joilla on uutuusarvo ja valtavirtaan uusia näkökulmia tuovia tutkimuksia.

Onko ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen niin varma asia, ettei sille löydy valtavirrasta poikkeavaa vertaisarvioitua tutkimusta? Miksi siinä tapauksessa puhutaan "global warming is settled", eikä esitetä niitä valtavirrasta poikkeavia tutkimuksia. Vai onko kaikki eri mieltä olevat ainoastaan eri mieltä, eikä heillä ole mitään perusteita siihen?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #3

Kyllä blogi koskee hyvinkin ilmastonmuutosta, joka aihepiirinä herättää nyt laajaa mielenkiintoa. Se, miksi monet kiistävät tieteellisin menetelmin saadun tiedon juuri ilmastonmuutoksen kohdalla, vaikka samalla täysin siemauksin nauttivat kaikesta muusta tieteen tuottamasta hyvästä, on minulle arvoitus.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #5

Kiinnitän huomiota blogisti Härkösen varsin monoliittiseen tiedenäkemykseen. Aivan kuin kaikki tieteen tulokset kaikilla aloilla olisivat yhtä tarkkoja.

Mielestäni eräs mittari tieteen tulosten luotettavuudesta on tulosten soveltaminen entistä kilpailukykyisempien teknologioiden rakentamiseen. Tämä teknologian kehittäminen kytkeytyy mielestäni tieteen ennustekykysyyteen. Tämä mittari ei vain ole yleiskäyttöinen, koska on paljon tieteenaloja, joista ei teknologiota voida ajatellakaan tuotettavan, eikä ehkä välttämättä edes mitään soveltamista arkipäivään. Esimerkiksi historia tieteenä ei tuota uusia teknologioita.

Ydinfysiikka esimerkiksi on osoittautunut sovellettavaksi, eli ainakin jotkut sen teoriat ovat riittävän ennustekykyisiä. Se on sitten toinen juttu, onko atomipommia pidettävä tieteen tuottamana hyvänä. Vähän vaikea kvanteista johtaa arvoasetelmia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Ydinfysiikka on tuonut sekä ydinaseet että ydinvoiman, tulevaisuudessa kenties fuusion. Alfred Nobel ajatteli, että dynamiitti olisi kätevä maanrakennuksessa. Kipulääkkeiksi tarkoitettuja aineita käytetään huumeina. Joten kyllähän ihminen on kekseliäs soveltamaan. En silti sanoisi, että pitäisi jättää tutkimatta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valkee Oy vetosi korvavaloa markkinoidessaan ”tieteellisiin” julkaisuihin.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126316-huuha...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ilmastonmuutos on tosiasia ja siihen on todellakin vaikuttanut ei pelkästään luonnolliset tekijät, vaan nimenomaan ihminen.

Ihmisen vaikutus näkyy nopeana muutosvauhtina, johon ei löydy selitystä luonnollisista muutoksista, jotka ovat huomattavasti hitaampia.

Empiiriset havainnot osoittavat tätä nopeata muutosvauhtia, missä hitaampia luonnollisia muutoksia on lähes mahdoton havaita. Eli lyhyesti, ihmisen vaikutus dominoi.

Toisaalta ilmastonmuutos ei pysähdy sen takia, vaikka tiede muuttuu ja tuo mukanaan jatkuvasti uutta tietoa sen mekanismeista.

Tiede auttaa ymmärtämään, mistä siinä on todellisuudessa kysymys ja mitä on tehtävissä, jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä vastaavilla toimenpiteillä, joilla ihminen on ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen vaikuttanut.

Härkösen esittämä vertaisarviointiprosessi on juuri se, mihin tiede pyrkii.

Ari Ojala

Sinulta voin varmaan kysyä,

Puun massasta 95% muodostuu hiilidioksidista. Järven tai meren pohjassa puu säilyy "ikuisesti" hapettomassa tilassa.

Miksei nopeasti kasvavia puita upoteta meren pohjaan sama määrä, kuin on ihmisen aiheuttamia hiilidioksidi päästöjä?

Varmaan liian yksinkertainen ratkaisu, mutta miksi?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Noinhan luonto tekee valmistaessaan joka vuosi uutta suota - varastoi hiiltä hapettomiin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ei kuitenkaan koskaan ole tavoitteena poistaa hiilidioksidia ilmakehästä mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalla. Tavoitteena on tehdä se mahdollisimman kalliilla, jottei talouskasvu vaarannu ja jotta toiminnalla voi tehdä rahaa. Se myös varmistaa, että töitä riittää jatkossakin eikä tuolle taloudenalalle tule ns äkkikuolemaa. Tarkkaan ottaen toimenpiteen pitää olla niin kallis, että sen juuri ja juuri voi toteuttaa kovalla hypetyksellä tai toimenpidettä varten tilatulla lailla.

Tuon vuoksi vaikkapa autoilijan on maksettava co2-tonnistaan 1000 euroa, eikä vaihtoehdoksi missään tapauksessa kelpaa, että hän samalla rahalla poistaisikin 100 tonnia jostakin muualta. Pelkkä ajatuskin on kerettiläinen, vaikka se johtaisikin 100 kertaa parempaan lopputulokseen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kuutiometriin tukkipuuta on sitoutuneena noin 0,7 tonnia hiilidioksidia. Pystykaupassa sen hinta on noin 60 euroa. Joten tällä tavalla poistettu hiilidioksidi maksaisi noin 85 e/tonni. Päästökaupassa hiilidioksiditonni taitaa maksaa noin 20 e.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #18

Saa tuon helposti kannattavaksikin. Kiintokuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Latvojen, oksien, kantojen yms osalta kuutiometrit ovat pystykaupassa ilmaisia ja energia- ja kuitupuun hinta on lähellä tuota päästökaupan hintaa.

Kukaan ei ole varmaan sahatavaraa järveen kaatamassa, kuten ei ole voimalaitoksessa polttamassakaan (korkeintaan Helsingin biovoimaraportissa).

Puun, tai lähes minkä tahansa biomassan voi myös käyttää ja säilöä yhtäaikaa. Silloin pyrolyysilla otetaan hyödyllisiä aineita eri käyttöön ja jäljelle jäänyt hiili varastoidaan esimerkiksi maaperään, jossa se säilyy hyvin pitkään ja parantaa merkittävästi maan laatua.

Koska raaka-aine on hiiltä lukuunottamatta hyödynnetty, silloin säilötyn tonnin kustannus pienenee edelleen ja voi laskentatavasta riippuen kääntyä tuoton puolellekin (maaperän parantumisen hyöty ylittää hinnan).

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

#9. Jos kysymyksesi oli asetettu minulle, mikään tässä maailmassa ei ole ”ikuista", ei myöskään hapettomuus. Tuo logiikka, missä merien pohjiin ylipäätään upotettaisiin puita sama määrä, kuin ihmisen aiheuttama hiilidioksidi, vaikuttaa lievästi sanoen omituiselta. Siksi se on jopa absurdi ratkaisu.

Se mikä edelleen on oleellista, on ilmakehässä lisääntyvä hiilidioksidi-pitoisuus. Jotta pitoisuuden kasvu saadaan taittumaan, se tulee yksinkertaisesti sitoa maaperään. Vallitsevan hiilidioksidi-pitoisuuden sitomista ilmakehästä - merien pohjiin on ihan turhaa alkaa sitomaan, ellei sitä ensin siepata sieltä ilmakehästä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Härkönen edustaa ns. tiedepositivismia. Hän uskoo tieteen itsekorjautumiseen. Valitettavasti en itse usko tällaiseen satuun.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Voit vapaasti uskoa niin. Jos haluat saada muutkin vakuuttuneeksi, sinun pitää perustella väitteesi. Siihen voit soveltaa tieteellistä menetelmää :-)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii ja tosi on, että tiede myös erehtyy ja korjaa itseään. Lääkärin mukaan ihmisen toiminnassa kulkee mukana myös virhe ja Paavalin ja Lutherin mukaan vielä syntikin eli pahuus

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Onko minkään muun tieteen alalla ollut tällainen lätkäjengi joka pyrkii eristämään erimieliset pois tiede"yhteisöstä" ja yrittää estää niiden erimielisten pääsyä tiedejulkaisuihin?

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Kyllähän kreationistibiologitkin varmaan koittavat ahkerasti saada juttujaan julki alan lehdissä, tämäkin on erimielisten estämistä tiedejulkaisuissa. Ymmärrät varmaan että jo sana tiedejulkaisu viittaa siihen ettei siinä voi ihan mitä vaan höpöjuttuja julkaista, jolloin on pakko 'eristää' jotkut sen ulkopuolelle. Ei autolehdetkään julkaise juttuja kuin hyvin suppeasta aihealueesta. Sekin on moottoripyöräilijöiden eristämistä ulkopuolelle. Nyyh.

Noiden predatory journaleiden lisäksi on olemassa ihan oikeitakin journaaleita, joissa vertaisarvioinnin laatu on vähintään kyseenalainen ja lehdet tekevät rahaa kun jutun kirjoittaja maksaa, jolloin on parempi päästää löyhästi juttuja läpi kuin kriittisesti tarkastella niiden laatua. Energy & environment on yksi tunnettu tällainen lehti ja moni ilmastonmuutosta kritisoiva on saanut juttunsa läpi lehteen. Täälläkin kirjoittelevan emeritusprofessorin artikkeleiden avoimia vertaisarviointeja pääsee lukemaan kun googlettaa 'Antero Ollila review'. Sitten voi päätellä lehden tasosta jotain kun kommentit ovat luokkaa 'very interesting topic' ja sensorit ovat suurimmaksi osaksi muita kuin ilmastotutkijoita. Tämän hän jättää yleensä mainitsematta kun mainostaa 'vertaisarvioituja ilmastotutkimuksiaan'.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Ja vielä yksi lusikka soppaan:

jos eivät saman alan / aiheen tieteenharjoittajat pääse yksimielisyyteen tarkastelun kohteena olevasta asiasta, kahden toisilleen vastakkaisen näkemyksen vallitessa (esim. lämpenee/kylmenee) kukaan ei julkaise mitään kokonaisvaltaista lopputulemaa ja johtopäätöstä, tai julkaistaan vain pieniä, varmennettuja osia tarkastelun alla olevasta kokonaisuudesta.

Tämä jättää sijaa spekulaatioille, joita hörhöjulkaisut voivat hyödyntää.

Tutkimusta voi myös vaientaa siten, että sille ei myönnetä rahoitusta, kun "joku" haluaa siirtää aiheen mappiin ö. Yksi esimerkki tästä on kerrottu kännykkäsäteilyä käsittelevässä, epidemiologi Devra Davisin kirjassa "Pätkii!".

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Hörhöjulkaisu on esimerkiksi yle joka pakonomaisesti laittaa sanan ilmastonmuutos vähän jokaiseen uuutiseensa. Jos uutinen koskee jotain tutkimusta niin vaikka tutkimuksessa ei mainita ilmastonmuutosta niin yle lisää sen uutiseensa jostain syystä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Viimeisen puolen vuosisadan aikana vallinneet viralliset ravintosuositukset (vähän rasvoja ja nekin kasvisöljyistä ja paljon hiilihydraattia) ovat johtaneet kakkostyypin diabetesepidemiaan ja syöpäepidemiaan.

Vähitellen joutuvat jääräpäisemmätkin myöntämään, että mitään tieteellistä perustetta noille virallisille suosituksille ei ollut koskaan olemassakaan, vaan ruokateollisuuden (ja kenties lääketeollisuudenkin?) lobbaus sai ne vallalle.

Virallisia suosituksia propagoivat tahot toistivat julkisuudessa, että "tuhannet tutkimukset osoittavat, että..." mutta yhtäkään tutkimusta, joka oikeasti sellaista olisi osoittanut, ei näytetty eikä voitu näyttää, koska sellaisia ei ollut. Mutta eipä juuri kukaan niitä kysynytkään; sitä ei arvattu tarpeelliseksi kun "kaikki" uskoivat, että "tuhannet tutkimukset osoittavat, että..."

Suomessa harjoitetaan vielä nykyäänkin noitavainoja heitä kohtaan, jotka uskaltavat sanoa totuuden noista ruokasuosituksista (esimerkiksi Antti Heikkilä). Englantia puhuvassa maailmassa sen sijaan on jo alettu tunnustaa, että nuo viralliset ruokasuositukset ja rasvan (erityisesti tyydyttyneen rasvan) demonisointi olikin pelkkää hypetystä.

Mainitsen tämän vain esimerkkinä siitä, miten "tiedeyhteisön konsensus" voi olla suuren rahan vietävissä. (Itse asiassa jo 60-luvulla jotkut tutkijat tiesivät viralliset ruokasuositukset vääriksi, mutta heistähän me emme koskaan kuulleet suuren rahan hallitsemassa valtamediassa.)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Ruokavaliota tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Kun verrataan ruokavalioita, joissa tyydyttynyttä rasvaa on vaihdettu tyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin, havaitaan selvät edulliset vaikutukset veren rasvoissa, sokeriaineenvaihdunnassa sekä sairastuvuudessa verisuonisairauksiin. Tyydyttynyttä rasva ei kuitenkaan kannata vaihtaa huonolaatuisiin hiilihydraatteihin. Vaihto hyvänlaatuisiin hiilihydraatteihin näyttäisi olevan neutraalia.

Takavuosina terveysvalistus korosti voimakkaasti rasvan määrän vähentämistä eikä niinkään rasvan laatua korostettu. Tämä on saattanut osaltaan johtaa ravinnon rasvan korvautumiseen huonolaatuisilla hiilihydraateilla mikä ei ole tutkitun tiedon mukaan ollut terveyttä edistävää.

Tutkittu tieto ei kuitenkaan tue väitteitä siitä, että tyydyttynyt rasva ei olisi terveydelle haitallista."

http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/ravinnon-ty...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Aikoinaan luultiin, että jos ihminen loukkaa aivoja jossain onnettomuudessa, niin solut, jotka onettomuudessa vaurioituivat, niin uusia soluja ei synny aivoon. Nyt tiedämme, että kantasolut aivoissa voivat lisäŧä ja uusia soluja. Näin tiede enšin luuli ja nyt tiede sanookin eritavalla, että kantasolut voivat aivoissa lisätä soluja. Tiede on tätä

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Fysikaalisessa tieteessä käytetään konkreettisia mittareita, kuten hiilidioksidi-pitoisuutta mittaavat laitteet, -hyvänä esimerkkinä prof. Keelingin tekemät globaalit mittaukset.

Kaipaavatko nämä mittaukset konsensusta, vaikka mittaukset osoittavat reaaliaikaista dataa ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuuden jatkuvasta kasvusta.

Luonnossa tapahtuvat muutokset näkyvät ihmisen käyttämänä energian kulutuksena, maksoi mitä maksoi. Mutta kuinka paljon siitä joudutaan maksamaan silloin, jos se ei ole puhtaampaa ja kestävämpää energiaa.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tässä kun nyt vahvasti viitataan ilmastonmuutos tieteeseen, jota ei itse asiassa ole.

Mistään ei löydy ilmastonmuutos tiedekuntaa tai professuuria. On huvittavaa, että jotkut bogistit kuvittelevat niin olevan. Ihminen ei pysty mallintamaan saati hallitsemaan ilmastonmuutosta, koska se on niin moni "tieteellinen", ehkä filosofinen tiede ei ole sidoksissa ilmaston muutokseen.

Yksikään tutkimus ei pysty osoittamaan ilmaston muutosta yksiselitteisesti, varsinkaan ihmisen aiheuttamana. Jokainen tutkija, joka arvostaa kunniaansa ei lähde väittämään sellaista omien tutkimustensa perusteella.

Härkösellä ja ja muilla blogisteilla on valtava taakka osoittaa ihmisen vaikutus ilmastoomme. Tarkoitan sitä, että sillä on vaikutusta merkittävissä määrin.

CO2 on tehty keppihevonen, jonka osuus muutoksiin on selvä, mutta sen määrän vaikutus on todentamatta mielivaltaisine pakotteineen.

Se että, yritetään vertaisarvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston muutosta on järjetön. Se ei ole mahdollista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

25. Keskinen on näköjään siirtynyt retoriikkaan ja filosofiaan, kun pitäisi edelleen keskittyä siihen fysiikkaan ja ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, eli havaintoihin. Jo paljaalla silmällä on havaittavissa, mitä tapahtuu. Tuo tieto, etteikö ilmakehätieteessä olisi professuureja, ei valitettavasti pidä paikkansa. Ilmakehän emission muutokset määrittelevät ihmisen vaikutuksen. Kun puhutaan CO2:sta, ohessa blogikirjoitus mm. Max-Planck Instituutin portaalista.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kuinka herkkä maapallon ilmasto on häiriölle?

Missä määrin maapallon ilmasto on ennustettavissa?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

27. Ilmastoherkkyyden määrittely on jo tiedossa. Muun muassa Max-Planck instituutin määrittelemänä se on n. 4°C vuoteen 2100 mennessä (skenaario joka perustuu sille muutokselle, mikä nyt on havaittavissa). Eli ennustettavuus määritellään vallitsevista olosuhteista.

(ks. blogi)

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ei, esimerkiksi kyseiset kysymykset on edelleen Max-Planck instituutin missiona.

https://www.mpimet.mpg.de/en/institute/mission/

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

29. Toki missiot jatkuvat, se on ilman muuta selvää.

Skenaarioita on tehty, esimerkkinä "Fig. 4 CO2 / °C / reforestation scenario" "Fig. 5" ja "Fig. 6 Rate of change as Limit value of CO2 until 2100". Suuret linjaukset ovat suurinpiirtein yhtenevät IPCC:n kanssa.

Pitää tutustua koko portaaliin, ei poimia sieltä vain joitakin epävarmuustekijöitä.

Kun olet puhunut siitä energiasta, ratkaiseppa tämä termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön sovellus?

(dU / t ) (∂ε[λ] / t) ≈ ?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Niin kuin hyvin tiedät energian häviämättömyyden, mutta kun tarkastellaan maapalloa energia yksikkönä on ajattelua muutettava.

Energialla on taipumus muuttua lämmöksi, joka taas tunnetaan säteilynä. Auringon energia tulee säteilynä, osa siitä kuitenkin väistämättä muuttuu liike-energiaksi ja taas jälleen säteilyksi.

Siinä hiukan vaikeuskerrointa kaavaasi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

31. Keskinen, unohda koko juttu. Ihan ensiksi ja lähtökohtaisesti, en todellakaan ymmärrä mihin noilla lämpö-opin perusteilla oikein pyrit? Suo anteeksi, mutta kineettinen energia ei liity tähän kysymykseen oikeastaan millään tavalla.

Nyt oli kysymys termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä ja sen soveltamisesta aikaan, sekä ilmakehän emissiivisyyteen sen säteilyn aallonpituudella.

dU = δQ + δW; (dU / t ) (∂ε[λ] / t)

dU = systeemin sisäenergia
δQ = systeemin sisään tuotu lämpömäärä
δW = systeemiin tehty työ

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #32

On täysin väärin unohtaa auringosta lähtöisin olevan energian siirtyminen liike-energiaksi. Erityisesti tänään on sen jokainen saanut tuta, kun tuulee.

Merkitys on niin valtava, ettei sitä voi missään tapauksessa jättää huomioimatta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #33

33. Kineettistä energiaa syntyy myös silloin, kun Keskinen puhaltaa ilmaan. Siihenkin tarvitaan energiaa, -tosin energianlähde on eri kuin aurinko.

En siis ole vähättelemässä auringon vaikutusta energialähteenä, kun kineettistä energiaa tapahtuu luonnossa lukemattomissa muissakin systeemeissä, joissa tehdään työtä.

Silloin kun puhutaan termodynamiikasta eli auringon vaikutuksesta ja lämpötilaeroista, joka liittyy ilmakehässä olevien ilmanpainerojen eli paine-erovoimien syntymiselle, -siis tuulen syntymiselle, siihen ei pidä sekoittaa ilmakehän emissiivisyyttä, johon taas vaikuttaa ihmisen globaali toiminta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #34

Eihän kyse ole sekoittamisesta, mutta jos ilmastoa halutaan ymmärtää on kaikki energia muodot otettava vakavasti huomioon. Tuuliin sisältyvä energia määrä on erittäin merkittävä koko ilmaston energia intensiteetistä.

Emissiivisyys on vain osa kokonaisuudesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #35

35. Ei minulla ilmaston ymmärtämisessä ole mitään vaikeuksia.

Toimituksen poiminnat