KH

Markkinaehtoisen ydinvoiman mahdottomuus

  • Ydin-, hiili-, kaasu-, aurinkosähkö- ja tuulivoiman tuotantohintojen kehitys. Lähde: Lazard Asset management
    Ydin-, hiili-, kaasu-, aurinkosähkö- ja tuulivoiman tuotantohintojen kehitys. Lähde: Lazard Asset management

Keskusteluissa on noussut esille ilmastonmuutoksen torjunta - ja hyvä niin. Monien mielestä ainoa realistinen vaihtoehto on lisäydinvoiman rakentaminen. Samat henkilöt yleensä näyttävät edellyttävän, että energiaa tuotetaan markkinaehtoisesti.

Kuvassa on Lazard Asset managementin tuottama kaavio muutaman eri energialähteen tuotantohinnan mediaanista vuodesta 2009 alkaen. Kyseinen organisaatio tuottaa informaatiota mm. investointipankkien käyttöön. Olkiluoto 3:n rakentaminen on aloitettu vuonna 2005 ja Fennovoima on perustettu vuonna 2007, joten niiden syntyhetket sijoittuvat hieman aikajanan vasemmalle puolelle.

Kymmenessä vuodessa energian tuotantohinnoissa on tapahtunut mielenkiintoisia asioita. Kun ydinvoimalahankkeita Suomessa viime vuosikymmenellä käynnistettiin, oli ydinvoima edullisin tapa tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Mutta nykyään se on kallein, ja hintaero on kasvanut jo niin suureksi, että kalleimman asema säilyy vaikka sähkön varastointi otetaan huomioon.

On itsestäänselvyys, että yksikään yksityinen investoija ei tällaisten trendien valossa tee sijoituksia ydinvoimaan. Niinpä puheet markkinaehtoisesta ydinvoimasta kannattaisi lopettaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Eihän tuo kuvaaja tietenkään hyvältä näytä ydinsähkön kannalta. Tosin aurinko- ja tuulisähkö ovat vähän eri tuotteita kuin kulutukseen reagoiva sähkö.
Olisiko torium-voimala halvempi? Sitä vain ei ole markkinoilla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Voimalatyypille joka ei ole markkinoilla on vaikeaa laskea hintaa. Mutta ainakin aluksi sen hinta olisi varsin korkea, sillä ensimmäisiin laitoksiin tulisi lisäksi aika korkeita kehittelykustannuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo aurinkovoiman käyrä antanee osviittaa, miten uuden tuotantomuodon kustannukset kehittyvät alkuvaiheessa. Juuri tuon muotoista käyräähän sitä odottaisikin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #4

Juu, ei torium tuo apua hetikään. Se nyt vaan on minusta realistisempi kuin fuusiovoimala, jonka tutkimukseen on tuhrattu resuresseja aika tavalla. Torium-koelaitos pyöri sentään USA:ssa jo 50-luvulla, että tässä on minulle mysteeri, miksei sitä ole kehitetty. Kiina ja Intia kuulemma nyt kehittävät.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Käsitykseni torium-voimalan kehityksen tyssäämiselle silloin 50-luvulla on se, että se ei tuota ydinasekelpoista plutoniumia. Onko muita näkemyksiä?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässä on kyllä erikoisia dollarihintoja, jotka tuskin pitävät paikkansa. Tässä pari esimerkkiä.

https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-tuulivoima-ed...

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vO...

Ydinsähkön hintaa nostattaa turvallisuusvaatimusten ylimitoittaminen. Eikä tuota olkiluoto kolmosta pitäisi ottaa esimerkiksi se on prototyyppilaitos ja tätä ei olisi pitänyt ollenkaan valita. Uudet ydinvoimalat rakentavatkin korealaiset, kiinalaiset tai venäläiset.

Tuulisähköstä taas ei yleensä huomioida tukien osuutta ja sitä, että käytännössä tarvitaan se varavoimajatkuvasti olemaan siellä taustalla valmiina.

Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista.

Nämä kulut huomioon ottaen maatuulisähkön hinnaksi tulisi 56,4 euroa/MWh. Todellisuudessa edullisin sähköntuotantotapa on siis edelleen ydinvoima.

Tuulivoimalat tukineen ovat myös sekoittaneet sähköpörssiä ja painaneet hintoja alaspäin. Todellinen hintahan tässä on ollut muuta kuin myyntihinta.

Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista.

Nämä kulut huomioon ottaen maatuulisähkön hinnaksi tulisi 56,4 euroa/MWh. Todellisuudessa edullisin sähköntuotantotapa on siis edelleen ydinvoima.

Uusia ydinvoimaloita pitäisi rakentaa. Vanhatkin pitää jossain vaiheessa korvata. Sähköautoillakin pitää ajaa ja ympäristöä eikä sähköverkkoa pitäisi kuormittaa tuulivoimalla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuossa LUT:n paperissa on (ainakin) kaksi ongelmaa. Ensinnä, ydinvoiman hinta on arvioitu todella alas - 5,95 mrd uudelle 1600 MW laitokselle. Samaan aikaan energiayhtiö EDF arvioi Hinkley Pointin vastaavan tehoisen voimalan hinnaksi 11 miljardia. Britannia on muuten luvannut maksaa 100 eur/MWh syötöttariffin.

Toinen ongelmaolettama on, että pääoman hinta on kaikilla energiamuodoilla sama. Todellisuudessa ydinvoimaprojektit ovat erittäin monimutkaisia hankkeita, joka nostaa niiden teknistaloudellisia riskejä ja siten rahan hintaa. Myös tilastojen valossa ydinvoimalaprojekteissa todella merkittävät kustannusylitykset ovat sääntö, eivät poikkeus. Aurinkovoimalan perustaminen edellyttää (hieman kärjistetysti), että ostan kaupasta paneelit ja invertterin ja kytken ne toimintaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Britannia on muuten luvannut maksaa 100 eur/MWh syötöttariffin."

Po ydinvoimalan rakentamista perustellaan juurikin kasvihuonepäästöjen vähentämisellä. Tähän mennessä UK on onnistunut leikkaamaan päästöjään korvaamalla hiilivoimaloita kaasuturbiineilla mutta ne eivät alene tarpeeksi, jotta maa pääsisi edes lähelle kansainvälisiä velvoitteitaan.

UK on lähtenyt tielle jota mm. vihreät ovat peräänkuuluttaneet: Ilmastonmuutoksen estäminen maksaa ja sen pitääkin maksaa, koska vaihtoehto on kuulemma moninverroin kalliimpi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Käyristä herää kaksi kysymystä.

Jos tuulivoiman tuotankokustannus on alle 40 €/MWh, niin kuinka kauan on taattava tuottajalle 83,50 €/MWh?

Mikä saa vanhan ja vakiintuneen, hyvin laajasti käytössä olevan tuotantomuodon, eli ydinvoiman kustannukset pomppaamaan vuodessa +26%?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuotantokustannusvertailu luonnollisesti koskee uusia voimaloita. Suomen syöttötariffin piiriin ehtineet, nyt olemassaolevat tuulivoimalat saavat tukea 12 vuoden ajan.

Kuvaaja esittää mediaanihintoja, mikä selittänee heilahtelut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Luulisi mediaanin tasaavan, eikä lisäävän heilahteluja, kun äärilukemilla ei ole merkitystä. Kiitos kuitenkin tarkennuksesta, että kyseessä oli uuden kapasiteetin kustannus. Se kun ei ilmennyt alkuperäisessä tekstissä. Ydinvoimaloitahan ei valtavan montaa valmistu vuosittain, joten se tosiaan voi heilahdella.

Jos oletamme kuvaajan tiedot oikeiksi Suomessakin, ja miksi emme olettaisi kun muuten blogauksella ei ole mitään relevanssia, on siis myönnetty tuulivoimatuki valtaosaltaan ollut pelkkää tulonsiirtoa sijoittajille sitten vuoden 2011.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tästä aiheesta olen tälle palstalle komentoinut vaikka kuinka usein. Jos fossiiliset voimalat halutaan korvata vakaalla ydinenergialla, niin se onnistuu vain yhteiskunnan tuella veronmaksajien kukkarosta. Fennovoiman reaktorin osalta käytiin jo venäläisten kukkarolla ja OL3 tuli todella kalliiksi ranskalaisille. Yhteiskunnan tuki ei ole mitenkään huono vaihtoehto, mutta silloinkin kääntäisin katseet mieluiten pienydinvoimaloiden suuntaan. Nämä kolossaaliset rakennelmat eivät tahdo ehtiä tähän hätään.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tässä Saksan ruskohiilivoimaloiden CO2 "päästöt" 2007-2016 :

https://www.energy-charts.de/emissions.htm?source=...

160 miljonaa tonnia vuonna 2007.
160 miljoonaa tonnia vuonna 2016.

Tässä kivihiilivoimaloiden CO2 " päästöt" .

https://www.energy-charts.de/emissions.htm?source=...

( Klikkaa " Year => all )

Ei niissäkään mitään merkittävää ole tapahtunut kymmenessä vuodessa.

Samaan aikaan ( 2007 - 2016 ) Saksa on lisännyt tuuli/aurinko-sähkötehoaan massiivisesti 25 GW => 90 GW , eli nelinkertaistanut sen . Loviisan ydinvoimalan teho on 1 GW.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

??

Tietenkin- luonnollisesti- voisi ajatella Saksan sähkönkulutuksen nousseen tuona aikana dramaattisesti , mutta pikaisella googlauksella löysin seuraavat luvut :

Sähkön kulutus Saksassa v. 2007 524 TWh
v. 2017 530 TWh

Siis millä keinolla on tarkoitus noita CO2 "päästöjä" vähentää?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Olihan tämä odotettavissa että ydinvoimapelottelua tulee, nyt kustannuksilla ja jos ei mene läpi niin pelotellaan säteilyllä ja räjähdyksillä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Näissä tuotantokustannuksissa ei oteta huomioon tuotettavaa energiamäärää vaan ne kuvaavat lähinnä marginaalienergian hintaa. Jos esimerkiksi Suomessa kaikki ydinenergia korvattaisiin vaikkapa aurinkoenergialla, niin tuotantokustannukset pomppaisivat äärettömiksi, koska se olisi teknisesti mahdotonta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

..ja tähän kohta joku kiirehtii vastaamaan , että " Australiassa maailman
suurin akku-puisto made by Tesla..."

https://www.bbc.com/news/world-australia-42190358

Puiston teoreettinen kapasiteetti on 129 MWh.
(Laskujeni mukaan vastaa noin 200.000 normiauton akkua (60 Ah).)

Suomessa on tuulitehoa sähköverkossa vaatimattomat n. 2000 MW = 2 GW .

(Saksassa tuuli/aurinkosähköä yht. 100.000 MW = 100 GW.)

Tuo " maailman suurin akkupuisto" ( hinta lienee lähellä 100 M€) kattaisi Suomen vaatimattoman tuulitehon teoriassa noin neljän minuutin tuulettoman hetken , käytännössä noin minuutin.

Akusto vaihdettava käsittääkseni noin kymmenen vuoden välein.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Miellyttävä yllätys, joku muukin on kiinnittänyt huomiota tähän " maailman suurimpaan akkupuistoon ":

https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/kylmaa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Euroopan komissio on käynnistänyt uusia julkisia kuulemisia.

Voit osallistua kuulemisiin Sinun äänesi Euroopassa -verkkosivustolla:

http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_...

HUOM! Tänään on viimeinen päivä ottaa osaa alla olevaan kuulemiseen, ks. alla:

https://ec.europa.eu/clima/consultations/strategy-...

Toimituksen poiminnat