KH

Markkinaehtoisen ydinvoiman mahdottomuus

  • Ydin-, hiili-, kaasu-, aurinkosähkö- ja tuulivoiman tuotantohintojen kehitys. Lähde: Lazard Asset management
    Ydin-, hiili-, kaasu-, aurinkosähkö- ja tuulivoiman tuotantohintojen kehitys. Lähde: Lazard Asset management

Keskusteluissa on noussut esille ilmastonmuutoksen torjunta - ja hyvä niin. Monien mielestä ainoa realistinen vaihtoehto on lisäydinvoiman rakentaminen. Samat henkilöt yleensä näyttävät edellyttävän, että energiaa tuotetaan markkinaehtoisesti.

Kuvassa on Lazard Asset managementin tuottama kaavio muutaman eri energialähteen tuotantohinnan mediaanista vuodesta 2009 alkaen. Kyseinen organisaatio tuottaa informaatiota mm. investointipankkien käyttöön. Olkiluoto 3:n rakentaminen on aloitettu vuonna 2005 ja Fennovoima on perustettu vuonna 2007, joten niiden syntyhetket sijoittuvat hieman aikajanan vasemmalle puolelle.

Kymmenessä vuodessa energian tuotantohinnoissa on tapahtunut mielenkiintoisia asioita. Kun ydinvoimalahankkeita Suomessa viime vuosikymmenellä käynnistettiin, oli ydinvoima edullisin tapa tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Mutta nykyään se on kallein, ja hintaero on kasvanut jo niin suureksi, että kalleimman asema säilyy vaikka sähkön varastointi otetaan huomioon.

On itsestäänselvyys, että yksikään yksityinen investoija ei tällaisten trendien valossa tee sijoituksia ydinvoimaan. Niinpä puheet markkinaehtoisesta ydinvoimasta kannattaisi lopettaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Eihän tuo kuvaaja tietenkään hyvältä näytä ydinsähkön kannalta. Tosin aurinko- ja tuulisähkö ovat vähän eri tuotteita kuin kulutukseen reagoiva sähkö.
Olisiko torium-voimala halvempi? Sitä vain ei ole markkinoilla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Voimalatyypille joka ei ole markkinoilla on vaikeaa laskea hintaa. Mutta ainakin aluksi sen hinta olisi varsin korkea, sillä ensimmäisiin laitoksiin tulisi lisäksi aika korkeita kehittelykustannuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo aurinkovoiman käyrä antanee osviittaa, miten uuden tuotantomuodon kustannukset kehittyvät alkuvaiheessa. Juuri tuon muotoista käyräähän sitä odottaisikin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #4

Juu, ei torium tuo apua hetikään. Se nyt vaan on minusta realistisempi kuin fuusiovoimala, jonka tutkimukseen on tuhrattu resuresseja aika tavalla. Torium-koelaitos pyöri sentään USA:ssa jo 50-luvulla, että tässä on minulle mysteeri, miksei sitä ole kehitetty. Kiina ja Intia kuulemma nyt kehittävät.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen Vastaus kommenttiin #15

Käsitykseni torium-voimalan kehityksen tyssäämiselle silloin 50-luvulla on se, että se ei tuota ydinasekelpoista plutoniumia. Onko muita näkemyksiä?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tässä on kyllä erikoisia dollarihintoja, jotka tuskin pitävät paikkansa. Tässä pari esimerkkiä.

https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-tuulivoima-ed...

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vO...

Ydinsähkön hintaa nostattaa turvallisuusvaatimusten ylimitoittaminen. Eikä tuota olkiluoto kolmosta pitäisi ottaa esimerkiksi se on prototyyppilaitos ja tätä ei olisi pitänyt ollenkaan valita. Uudet ydinvoimalat rakentavatkin korealaiset, kiinalaiset tai venäläiset.

Tuulisähköstä taas ei yleensä huomioida tukien osuutta ja sitä, että käytännössä tarvitaan se varavoimajatkuvasti olemaan siellä taustalla valmiina.

Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista.

Nämä kulut huomioon ottaen maatuulisähkön hinnaksi tulisi 56,4 euroa/MWh. Todellisuudessa edullisin sähköntuotantotapa on siis edelleen ydinvoima.

Tuulivoimalat tukineen ovat myös sekoittaneet sähköpörssiä ja painaneet hintoja alaspäin. Todellinen hintahan tässä on ollut muuta kuin myyntihinta.

Kustannuksia syntyy muun muassa varavoiman, sähköverkon tehonhallinnan ja sähkön kantaverkon vahvistamiseen liittyvistä kuluista.

Nämä kulut huomioon ottaen maatuulisähkön hinnaksi tulisi 56,4 euroa/MWh. Todellisuudessa edullisin sähköntuotantotapa on siis edelleen ydinvoima.

Uusia ydinvoimaloita pitäisi rakentaa. Vanhatkin pitää jossain vaiheessa korvata. Sähköautoillakin pitää ajaa ja ympäristöä eikä sähköverkkoa pitäisi kuormittaa tuulivoimalla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuossa LUT:n paperissa on (ainakin) kaksi ongelmaa. Ensinnä, ydinvoiman hinta on arvioitu todella alas - 5,95 mrd uudelle 1600 MW laitokselle. Samaan aikaan energiayhtiö EDF arvioi Hinkley Pointin vastaavan tehoisen voimalan hinnaksi 11 miljardia. Britannia on muuten luvannut maksaa 100 eur/MWh syötöttariffin.

Toinen ongelmaolettama on, että pääoman hinta on kaikilla energiamuodoilla sama. Todellisuudessa ydinvoimaprojektit ovat erittäin monimutkaisia hankkeita, joka nostaa niiden teknistaloudellisia riskejä ja siten rahan hintaa. Myös tilastojen valossa ydinvoimalaprojekteissa todella merkittävät kustannusylitykset ovat sääntö, eivät poikkeus. Aurinkovoimalan perustaminen edellyttää (hieman kärjistetysti), että ostan kaupasta paneelit ja invertterin ja kytken ne toimintaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Britannia on muuten luvannut maksaa 100 eur/MWh syötöttariffin."

Po ydinvoimalan rakentamista perustellaan juurikin kasvihuonepäästöjen vähentämisellä. Tähän mennessä UK on onnistunut leikkaamaan päästöjään korvaamalla hiilivoimaloita kaasuturbiineilla mutta ne eivät alene tarpeeksi, jotta maa pääsisi edes lähelle kansainvälisiä velvoitteitaan.

UK on lähtenyt tielle jota mm. vihreät ovat peräänkuuluttaneet: Ilmastonmuutoksen estäminen maksaa ja sen pitääkin maksaa, koska vaihtoehto on kuulemma moninverroin kalliimpi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Käyristä herää kaksi kysymystä.

Jos tuulivoiman tuotankokustannus on alle 40 €/MWh, niin kuinka kauan on taattava tuottajalle 83,50 €/MWh?

Mikä saa vanhan ja vakiintuneen, hyvin laajasti käytössä olevan tuotantomuodon, eli ydinvoiman kustannukset pomppaamaan vuodessa +26%?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tuotantokustannusvertailu luonnollisesti koskee uusia voimaloita. Suomen syöttötariffin piiriin ehtineet, nyt olemassaolevat tuulivoimalat saavat tukea 12 vuoden ajan.

Kuvaaja esittää mediaanihintoja, mikä selittänee heilahtelut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Luulisi mediaanin tasaavan, eikä lisäävän heilahteluja, kun äärilukemilla ei ole merkitystä. Kiitos kuitenkin tarkennuksesta, että kyseessä oli uuden kapasiteetin kustannus. Se kun ei ilmennyt alkuperäisessä tekstissä. Ydinvoimaloitahan ei valtavan montaa valmistu vuosittain, joten se tosiaan voi heilahdella.

Jos oletamme kuvaajan tiedot oikeiksi Suomessakin, ja miksi emme olettaisi kun muuten blogauksella ei ole mitään relevanssia, on siis myönnetty tuulivoimatuki valtaosaltaan ollut pelkkää tulonsiirtoa sijoittajille sitten vuoden 2011.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tästä aiheesta olen tälle palstalle komentoinut vaikka kuinka usein. Jos fossiiliset voimalat halutaan korvata vakaalla ydinenergialla, niin se onnistuu vain yhteiskunnan tuella veronmaksajien kukkarosta. Fennovoiman reaktorin osalta käytiin jo venäläisten kukkarolla ja OL3 tuli todella kalliiksi ranskalaisille. Yhteiskunnan tuki ei ole mitenkään huono vaihtoehto, mutta silloinkin kääntäisin katseet mieluiten pienydinvoimaloiden suuntaan. Nämä kolossaaliset rakennelmat eivät tahdo ehtiä tähän hätään.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

”Kun ydinvoimalahankkeita Suomessa viime vuosikymmenellä käynnistettiin, oli ydinvoima edullisin tapa tuottaa vähäpäästöistä sähköä. Mutta nykyään se on kallein, ja hintaero on kasvanut jo niin suureksi, että kalleimman asema säilyy vaikka sähkön varastointi otetaan huomioon.”

Vilkaisin kuvausta itsestäsi, eli pitäisi olla kompetenssia esittää asioita. Jäänkin erittäin suurella mielenkiinnolla odottamaan, että julkaiset ne ratkaisut, joilla sähköä varastoidaan niin, että se on aina sieltä saatavilla, huippupakkasillakin, Suomessa ja että se on siten keskimäärin edullisempaa, kuin ydinvoimalassa tuotettu. Ennen kaikkea odotan, millaisin perustein nuo laskelmat on tehty. Kuka maksaa energiavarastot, miten lasketaan energian siirtokustannukset, jne?
Sekä Tanskassa, että Saksassa, jossa sähköenergian hinta pörssissä kääntyy aika ajoin negatiiviseksi, odotetaan varmaan kiihkeästi myös ratkaisujasi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ensinnäkin, minä kyllä kannatan ydinvoimaa, mutta pitää olla myös realisti. Uusiutuvat tarjoavat yksityisille rahoittajille paljon houkuttelevamman sijoitusympäristön.

Mutta tässä analyysi, jonka mukaan edullisin sähköntuotantopaletti Suomessa vuonna 2030 käsittää 43% tuulivoimaa. Polttamiseen perustuvan tuotannon osuus on enää 5%. Ydinvoimaa on sen verran kuin nytkin. Raportin on tuottanut Wärtsilä, mikä on siinä mielessä yllättävää että sen ydinbisnestä on fossiilisella polttoaineella toimivien moottorien valmistaminen.

https://mb.cision.com/Main/15003/2552231/862847.pdf

Tässä on simuloitu vaihtoehtoisia energiajärjestelmiä Suomessa v. 2050 joista edullisimmaksi osoittautui kokonaisuudessaan uusiutuviin perustuva.

https://www.researchgate.net/publication/306493507...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Luitko noita? Mikä on se markkinaehtoinen yksityinen taho, joka rakentaa tuon säätövoiman? Mitä se maksaa? Miten se on huomioitu tuulivoimatuotannon hinnassa?
Wärtsilä Oyj Abp on suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö, joka toimittaa laivamoottoreita, -koneistoja ja -laitteistoja sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia.

Ihan kaameasti ymmärrystä ei tarvita, jotta näkisi, missä bisnes luuraa. Jotta paljonko sitä tuotantoa pitää modifioida.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuulivoiman osuuden kasvattaminenhan on Wärtsilän märkä uni. Mitä enemmän tuulivoimaa, sitä enemmän tarvitaan hajautettua nopeasti käynnistettävää varavoimaa paikkaamaan tuotannon vaihteluja. Tuollainen tulevaisuudenvisiohan on nimenomaan odotettu asia Wärtsilältä. Heille lienee ihan sama kuinka usein se polttomoottori pyörii, kunhan niitä ostetaan...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Raportin on tuottanut Wärtsilä, mikä on siinä mielessä yllättävää että sen ydinbisnestä on fossiilisella polttoaineella toimivien moottorien valmistaminen."

Lause on yllättävä koska tähän mennessä olen kuvitellut että Kalevilla olisi edes jonkinlainen käsitys energiantuotannosta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

Mikäs tuossa nyt niin hassua on?

"Wärtsilä Oyj Abp on suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö, joka toimittaa laivamoottoreita, -koneistoja ja -laitteistoja sekä öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin perustuvia voimalaitoksia." tietää wikipedia

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #24

Se, että Wärtsilä lobbaa lisää tuulivoimaa ei ole yllätys, koska Wärtsilän moottorit ovat papapelin puuttuva pala, kun vaihtelevan tuotannon osuutta lisätään. Näin tällä hetkellä. Kysyntäjoustot ja energianvarastointi tulevat muuttamaan tilannetta. Wärtsilä on toki varautunut siihenkin hydridivoimalaitoskonseptillaan, joka koostuu tilanteen mukaan akuista, aurinkopaneeleista, kaasumoottoreista ja tietenkin älykkäästä ohjauksesta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tässä Saksan ruskohiilivoimaloiden CO2 "päästöt" 2007-2016 :

https://www.energy-charts.de/emissions.htm?source=...

160 miljonaa tonnia vuonna 2007.
160 miljoonaa tonnia vuonna 2016.

Tässä kivihiilivoimaloiden CO2 " päästöt" .

https://www.energy-charts.de/emissions.htm?source=...

( Klikkaa " Year => all )

Ei niissäkään mitään merkittävää ole tapahtunut kymmenessä vuodessa.

Samaan aikaan ( 2007 - 2016 ) Saksa on lisännyt tuuli/aurinko-sähkötehoaan massiivisesti 25 GW => 90 GW , eli nelinkertaistanut sen . Loviisan ydinvoimalan teho on 1 GW.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

??

Tietenkin- luonnollisesti- voisi ajatella Saksan sähkönkulutuksen nousseen tuona aikana dramaattisesti , mutta pikaisella googlauksella löysin seuraavat luvut :

Sähkön kulutus Saksassa v. 2007 524 TWh
v. 2017 530 TWh

Siis millä keinolla on tarkoitus noita CO2 "päästöjä" vähentää?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Olihan tämä odotettavissa että ydinvoimapelottelua tulee, nyt kustannuksilla ja jos ei mene läpi niin pelotellaan säteilyllä ja räjähdyksillä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ydinvoimasähkön tuotanto suuryksiköissä on ollut pääomavaltaista puuhaa. Se oli sen ajan tuote. Omistaja, siirtäjä ja varastoija oli Suomessa yksi ja sama operaattori ja ikävät asiat, kuten investoinnit ja häviöt maksoi kuluttaja, ilman mitään turhaa kilpailua.

Eilisellä kailotuksella ydinsähkölle tuli kaamea tilauspotentiaali. Joku muisti mainita, että Kiina tuottaa saman verran päästöjä, kun EU ja USA yhteensä. Missähän se ydinvoiman tilauspotentiaali on? Meneekö joku kertomaan kiinalaisille, että ”yksikään yksityinen investoija ei tällaisten trendien valossa tee sijoituksia ydinvoimaan”. Epäilemättä sellainenkin tähtiyksilö on jo koulutettu. Mikä siis on se ”yksityinen investoija”? Onko se Hanhikivessä Rosatom?
Kuka siis haluaa myydä ensimmäiset 1000 kpl vaikka 300 MW voimaloita? Mennee fissio-perusteisena ja kerkeääkö torium? Nyt on kiire! Pitäisikö hanke oikein kilpailuttaa? Paljonko siitä EU haluaa maksaa, vaikka voimaloista pääosa tulisikin Kiinaan ja Intiaan, vrt. esim. Pietarin jätepuhdistamot ja Suomi.
Maailma pelastuu, vaikka Itämerestä en sanoisi samaa.

Kiinalaiset alkoi aikanaan vähän vakavammin myydä EU-alueelle tuotantoaan. Niille kerrottiin, ettei käy, kun ei täytä direktiiviä. Kysymys kuului, miten se osoitetaan, että täyttää. On siitä kertova leima tuotteessa. Siihen kiinalaiset, että miltä se leiman tulisi näyttää ja mistä kohtaa siinä tuotteessa, sen pitäisi löytyä?
”Lazard Asset managementin tuottama kaavio” edustaa samanlaista informaatiota.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Näissä tuotantokustannuksissa ei oteta huomioon tuotettavaa energiamäärää vaan ne kuvaavat lähinnä marginaalienergian hintaa. Jos esimerkiksi Suomessa kaikki ydinenergia korvattaisiin vaikkapa aurinkoenergialla, niin tuotantokustannukset pomppaisivat äärettömiksi, koska se olisi teknisesti mahdotonta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

..ja tähän kohta joku kiirehtii vastaamaan , että " Australiassa maailman
suurin akku-puisto made by Tesla..."

https://www.bbc.com/news/world-australia-42190358

Puiston teoreettinen kapasiteetti on 129 MWh.
(Laskujeni mukaan vastaa noin 200.000 normiauton akkua (60 Ah).)

Suomessa on tuulitehoa sähköverkossa vaatimattomat n. 2000 MW = 2 GW .

(Saksassa tuuli/aurinkosähköä yht. 100.000 MW = 100 GW.)

Tuo " maailman suurin akkupuisto" ( hinta lienee lähellä 100 M€) kattaisi Suomen vaatimattoman tuulitehon teoriassa noin neljän minuutin tuulettoman hetken , käytännössä noin minuutin.

Akusto vaihdettava käsittääkseni noin kymmenen vuoden välein.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Blogisti tuolla ylempänä välittää Wärtsilä-avusteisen tiedon siitä, että säätökapasiteetti saataisiin massiivisista lämpöpumpuista. Ne toisi joulupukki.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #21

Käsittääkseni kuitenkin kaukolämmön tuottajat.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #25

Joulupukkiko tuo niiden kaukolämmön tuottajille ne rahat, joilla ne laitokset rakennetaan? Kaukolämpö ja kaukokylmä on markkinaehtoisesti rakennettu. Yhä harvemmin energialaitos pystyy määräämään sitä lämmityksen liittymätyyppiä ja kinteistöjä, suuriakin, on irrottautunut kaukolämmöstä.
Missä on se massiivinen lämpöpumppujen potentiaali. Missä prosessissa sähkön käyttö lämmitykseen on sellaista, että se korvataan lämpöpumpulla markkinaehtoisesti? Säätöpotentiaalin tarve, ilman ydinvoimaa, so. perusvoimaa, on...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Blogin aiheena oli ydinvoiman houkuttavuus yksityisten sijoittajien näkökulmasta. Tästä ollaan tultu kauas, kun pyydetään ratkaisemaan kaupunkien kaukolämmöntuotantokin. No eipä siinä mitään. Ongelma on kyllä erittäin akuutti. Esimerkiksi Helsinki käyttää edelleen paljon hiiltä, ja vaikka Helsingin Energian laitokset ovat polttotekniikan ja kokonaishyötysuhteen osalta maailman huipputasoa, ei niiden käyttöä voi enää kauaa jatkaa. Hiilen polttaminen siis loppuu. Se, mitä poltetaan tilalla, on jätteitä ja kaasua. Loppuosa kaukolämmöstä tehdään sitten lämpöpumpuilla.

Ja tämä siis täysin riippumatta maassamme olevien ydinvoimaloiden lukumäärästä.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #29

Palaileppa joskus 50-luvun tuotantohistoriaan, kun esi-isät kehitti konseptin. Nerokkuuden pääpointti ei huku mihinkään, siis sähkön tuotannossa syntyvän jätelämmön hyödyntäminen. Helsingissä poliitikot tekee nyttemmin täysin kaheleita päätöksiä kummallisista risu- tai pellettikattiloista ja niiden rekkaralleista. Energialaitoksen vuosikatteesta odotetaan joka vuosi samaa summaa.
Kun hiilen polttaminen loppuu, on valmiiseen kaukolämpöverkostoon liitettävissä se Helsingin uusi ydinvoimalakin. Lämpöpumput on hyvä juttu, mutta nekin tarvitsee sähköä toimiakseen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Miellyttävä yllätys, joku muukin on kiinnittänyt huomiota tähän " maailman suurimpaan akkupuistoon ":

https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/kylmaa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Euroopan komissio on käynnistänyt uusia julkisia kuulemisia.

Voit osallistua kuulemisiin Sinun äänesi Euroopassa -verkkosivustolla:

http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_...

HUOM! Tänään on viimeinen päivä ottaa osaa alla olevaan kuulemiseen, ks. alla:

https://ec.europa.eu/clima/consultations/strategy-...

Toimituksen poiminnat