KH

Mistä sähköä töpseliin, kun on tyyntä ja aurinko ei paista?

  • Litiumakkujen havaittu ja ennakoitu hintakehitys. Kuvan lähde: Bloomberg New Energy Finance
    Litiumakkujen havaittu ja ennakoitu hintakehitys. Kuvan lähde: Bloomberg New Energy Finance

"Sattumasähkö ei voi korvata perusvoimaa." "Sähkön varastointitekniikkaa ei ole olemassa." Tällaisilla mielipiteillä vastustetaan uusiutuvia sähköenergian tuotantomuotoja. Mutta ovatko näiden mielipiteiden esittäjät oikeassa?

Sähköä pitää tunnetusti olla saatavana kulutusta vastaava määrä. Perinteisesti on ajateltu, että tuotanto joustaa mutta kulutus ei. Mahdollisuus kulutuksen säätelyyn on ollut käytössä vain raskaassa teollisuudessa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä hiljattain voimaan tulleen kiinteistöjen energiatehokkuusdirektiivin myötä kaikki merkittävästi energiaa kuluttavat rakennukset tulee varustaa automaatiojärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä. Näin syntyvän teknisen valmiuden myötä on mahdollista saada merkittävä osa sähkönkulutuksesta kulutusjoustoratkaisujen piiriin.

Jos tuotannon puolella vaihtelu on suurta, tarvitaan kulutusjouston lisäksi energiavarastoja. Sähköä voidaan tunnetusti varastoida akkuihin. Jos katsomme peruutuspeiliin, ajatus akkujen käyttämisestä sähköverkon energiavarastoina vaikuttaa järjettömältä niiden korkean hinnan takia. Mutta jos käännämme katseen eteenpäin, kuva muuttuu. Akkujen hinta on ollut voimakkaasti laskeva ja laskun ennakoidaan jatkuvan. Akkujen hinta näyttääkin seuraavan samanlaista kehityspolkua joka aurinkosähkön osalta on nähty vuosikymmen aikaisemmin.

Kiinteistöihin sijoitetut akut tekevät aurinkosähköpaneeleiden päivällä tuottaman sähkön hyödyntämisen myöhäisempänä ajankohtana mahdolliseksi. Sydäntalvella aurinkosähkön tuotanto Suomessa on vähäistä, mutta silloin on teknisesti yksinkertaista hyödyntää samaa akkua sähkön hintaerojen hyödyntämiseen. Akkua voidaan ladata sähkön ollessa edullista ja purkaa sen ollessa kallista.

Vesivoima sopii uusiutuvien säätövoimaksi erittäin hyvin. Suomen vesituotantokapasiteetti on noin 3GW - noin 20% kaikkien aikojen kulutushuipusta - mutta sen lisääminen ei ympäristösyistä ole toivottavaa. Vesivoimaa sensijaan on yllinkyllin tarjoilla Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Näiden voimaloiden säätöteho saadaan paremmin hyödynnettyä, kun siirtokapasiteettia maidemme välille kasvatetaan. Tällöin  myös pienenevät siirtokapasiteetin rajallisuudesta johtuvat hintaerot maidemme välillä.

Sähkön avulla voidaan merivedestä ja hiilidioksidista tuottaa synteettistä maakaasua. Prosessin tarvitsema hiilidioksidi voidaan siepata biokaasun tuotantoprosessin sivutuotteena. Tulevaisuudessa hiilidioksidia saadaan myös suoraan ilmakehästä. Kombivoimalaitoksessa poltettuna kaasu tarjoaa hyvän säädettävyyden ja kokonaishyötysuhteen. Sen polttoaineeksi soveltuu luonnollisesti myös biokaasu - sekä myös fossiilinen maakaasu siirtymäajan puitteissa.

Ei siis ole nähtävissä yhtä patenttiratkaisua, joka kertaheitolla poistaisi varastointiin liittyvät haasteet. Sensijaan varastointitarve voidaan ratkaista muutaman eri tekniikan yhdistelmällä, ja nämä tekniikat ovat jo saatavilla. Uusiutuvan energian varastoiminen luonnollisesti tuottaa häviöitä, mikä nostaa varastosta verkkoon syötetyn sähkön hintaa. Tästä huolimatta kyseessä on edullisin tapa tuottaa sähköenergiaa ilman ilmastopäästöjä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuotetusta sähköstä vain hyvin pieni osa on ns ongelmallisilla menetelmillä tehtyä (kivihiili ja öljy, ehkä turve)

https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/ener...

Tuotantomenetelmiltään tuontisähkö ei ole yleensä ongelma, mutta kansantaloudellisesti se voi olla haitallista.

Ylivoimaisesti pienimmän riesan tie olisi pienentää sähkönkulutusta tuo 10-15%, jos tuotantomenetelmät ovat ongelma. Jos halutaan eroon tuontisähköstä, niin vähän enemmän. Suurimmalla osalla Suomen sähköstä valmistetaan lämpöä. Lämpöä voidaan helposti valmistaa muutenkin, sitä voidaan myös helposti varastoida ja jopa sen kulutusta voidaan edullisesti pienentää.

Jos joskus oikeasti sähkön varastointi tulee edes niin edulliseksi, että kannattaisi varastoida täysin ilmaista sähköä, silloin voi palata asiaan ja alkaa tehdä akkusähköllä lämmintä vettä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Sähkön kulutuksen pienentäminen on kyllä vaikeaa, jos samanaikaisesti pitää korvata fossiilinen kaukolämpö lämpöpumpuilla ja sähköistää liikenne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Asian voisi miettiä niinkin, että miksi varastoida energiaa sähkönä? Sähkö on kätevä energian siirrossa, ei niinkään varastoinnissa.

Ja yksi tapa varastoida energiaa taas on vaikkapa se lämpö.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kun sähkö muutetaan lämmöksi, menetetään sen potentiaali tehdä työtä. Mutta koko energiajärjestelmän dekarbonisoinnissa mukaan toki tulevat myös lämpö- ja kylmävarastot.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

No sehän se. Lähinnä mietin tätä, että kuinka paljon voisi lämminvesivaraajia mittoittaa tilavammaksi ja lämmittää vettä huomattavasti enemmän.

Ajatus tässä olisi se, että tuottamalla sähköä tuulivoimalla ja jos ei tuule, napsautetaan lämminvesivaraajia pois päältä. En ole tehnyt mitään laskelmia mutta ajatuksen tasolla yksi keino varastoida sattumasähköä. Teoria on olemassa, käytäntö on sitten ongelmanratkaisua.

Yksi ilmeinen tapa tietysti on myös vesitornit. Itseasiassa tuulivoimalla voi pumpata vettä ilman, että välissä muutetaan sähköksi. Ja se että gravitaation voimalla valutetaan vettä ihmisten käyttöön, sitä voi myös pyöräyttää turbiinin lävitse ja ottaa sähköä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #10

Ei sillä työtä tehdä muutenkaan, koska käytännössä sähköllä valmistetaan lämpöä. Jos sähköä käytettäisiin ensisijaisesti siellä missä sitä oikeasti tarvitaan ja missä siitä on selvää hyötyä (valaistus, elektroniikka, pienet moottorit), olisi sen tuottaminen enemmän kuin helppoa jo nykyisellä ydin- ja vesivoimakapasiteetilla. Riittäisi myös lämpöpumpuille ja sähköautoille.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #29

Minä suhtaudun jopa keinovalaistukseen nihkeästi.

Sen verran opiskellut tähän liittyvää fysiikkaa, että kyllä tuota taivaalla möllöttävää valopalloa voi hyödyntää valaistuksessa merkittävästi nykyistä enemmän ja hyödyntää luonnonvaloa ja heijastusta. Valon käyttäytymistä osataan simuloida erittäin hyvin, että optimoimisvaraa löytyy.

Toki sitä keinovaloa myös tarvitsee tietyissä tilanteissa mutta merkittävästi vähemmän watteja miten nyt menee. Nyt menee oikeastaan liikaa, on sellaista valosaastetta. Pimeällä tiellä on animoituja LED-valomainoksia mitkä vie huomiota liikenteestä, tähtiä ei edes näy ja jne.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ylivoimaisesti pienimmän riesan tie olisi pienentään sähkönkulutusta tuo 10-15%"

Kävin sammuttamassa keittiöstä valot ja maailma pelastuu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Vähän pitää petrata. Sinun osuutesi Suomen sähkönkulutuksesta on muutama kilowatti jatkuvaa tehoa. Eli 500 wattia jostain pois. Helpoiten se lähtee teollisuudesta ja lämmityksestä. Yksityisten ihmisten osuus on aika pieni (paitsi sähkölaskuissa). Lamppujen osuus on vielä pienempi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Uusiutuva energia on jo tuloillaan hyvää vauhtia ja älykkäät sähköverkot, kuten saareke-käyttöön kykenevät mikroverkot, -pienimuotoisen tuotannon yhdeksi hallintakokonaisuudeksi kokoavat virtuaalivoimalaitokset sekä sähkövarastojen aktiivinen käyttö.

Operoijina on useita erilaisia toimijoita, kuten jakeluverkko-operaattorit, -verkon käyttäjät, -julkiset toimijat, -teknologioiden, -tuotteiden ja palveluiden toimittajat sekä sähkömarkkinatoimijat.

Ei muuta kuin lisää uusia innovaatioita, maailma on muutoksessa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Maailman suurin litium-ioni akku on varavoimajärjestelmänä Australiassa.

https://www.bbc.com/news/av/world-australia-456483...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Maailman suurin litium-ioni akku on varavoimajärjestelmänä Australiassa."

Jos oikein ymmärrän ,tämän jättimäisen akkupuiston kapasiteetti on 129 MWh.

Samaan kapasiteettiin tarvittaisiin normiautoakkuja ( 60 Ah) n. 200.000 kpl , jos oikein laskin : yritän tällä kuvata tuon Australian akkupuiston suuruutta.

Tämä 129 MWh puisto toimisi Suomen vaatimattoman tuulitehon ( 2000 MW ) varatehona tullettomana aikana noin neljä minuuttia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tässä hieman syvällisempi analyysi tuosta Australian akusta. Artikkelin mukaan sillä on suurempi merkitys tehonsäätelijänä kuin varsinaisena energiavarastona.

http://theconversation.com/yes-sas-battery-is-a-ma...

Australiassa muuten on pikkukaupunkeja, jotka ovat irtautuneet valtakunnan verkosta ja tuottavat sähkönsä tuulella ja auringolla, varavoimana esim. Wärtsilän generaattori. Tällaiseen vaihtoehtoon on kustannussyistä päädytty kun sähkönsiirtolinjojen elinkaarisaneeraus on tullut ajankohtaiseksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suhtaudun nihkeästi litiumakkuihin varastona kun ne eivät ole oikein kestäviä.

NiFe akustot sen sijaan ovat eri juttu ja sopivat hyvin kohteisiin joissa massalla ei ole niin väliä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kaikkihan on periaatteessa mahdollista. Jo 90-luvulla puhuttiin, että Saharan autiomaahan tulevalla auringon säteilyllä voisi tyydyttää koko maailman sähköntarpeen. Ei vain ole toteutunut. Vetytaloudesta puhuttiin jo 70-luvulla.

Halutaan sitä tai ei, niin elämme markkinataloudessa jossa teknologian yleistymiseen vaikuttaa sen taloudellinen kannattavuus. Kuka rakentaa taloudellisesti sellaisia akkupattereita, että auringolla ja tuulella saadaan valtakunnan tasolla merkittäviä määriä sähköä talteen.
Arvovaltaisen asiantuntijaryhmämme ennuste on ollut, että auringolla ja tuulella tehdään sähköstämme selvästi alle puolet vuonna 2050. Millä loppu sähkö ja lämpö & liikenteen polttoaineet tehdään, on kysymys.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Kuka rakentaa taloudellisesti sellaisia akkupattereita, että auringolla ja tuulella saadaan valtakunnan tasolla merkittäviä määriä sähköä talteen."

Tässä on myös sellainen mielenkiintoinen ulottuvuus, että noita investointeja tekevät yksityiset ihmiset ja yritykset. Ero perinteiseen ajattelutapaan, jossa energiantuotanto oli muutaman suuryrityksen tai valtion monopolin ohjauksessa, on suuri.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Vihreiden julkipolitiikka perustuu sille, että energiatarve voidaan tyydyttää, aurinko-, vesi- tuuli- ja uusituvilla energiavaroilla (ts. risut). Tiedetään, ettei Suomessa tuule riittävästi, aurinko paista riittävästi, vesivoima on jo valjastettu eikä risujen polttamisella saada kovinkaan paljon energiaa.
Tosiasiassa vihreiden tavoite on vähentää enegian kulutusta, mitä he eivät voi sanoa ääneen. Energian kulutuksen vähentäminen koskee juuri kotitalouksia. Ei huoneistokohtaisia saunoja, ei asuntokohtaisi astian- ja pyykinpesukoneita, vähemmän kotien elektroniikkaa eikä perheille yksityisautoja jne.

Helsingin ja Tampereen opiskelijatytöt, jotka isin rahoilla asuvat kantakaupungissa, ostavat nerkkivaatteita ja ovat niin anarkisteja hakatessaan applen tietokoneella amerikkalaisella käyttöjärjestelmällä vihreiden arvojen julistuksia, heräävät liian myöhään.
Kun he joutuvat tiskaamaan perheensä astiat käsin säännöstellyllä vedellä, pesemään pyykkinsä yhteisissä pyykkituvissa, käymään saunassa muiden kanssa kerran viikossa ja nettiin ei pääse kuin kerran kuukaudessa, alkaa parku. Ei tämä ole totta, tämä ei saa olla totta!

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Herra Törppöinen ei selvästikään ole edes lukenut Vihreiden energiapoliittisia linjauksia. Miksi edes kirjoittaa kommenttia, jos kykenee vain ennakkoluulojen toisteluun?

Kyllähän sen kapitalistinenkin tiädemiäs myäntää, että suurin säästöpotentiaali löytyy teollisuudesta. Asumisen energiankulutus on parinkymmenen prosentin luokkaa.

https://www.vihreat.fi/vihrea-energiavisio-2035
https://www.vihreat.fi/vihrean-ilmasto-energiapoli...

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Herra Töppönen pyyhkii tietyn aukon vihreiden energiapoliittisella linjauksella. Energiapoliittiset linjaukset ja tosiasiat elävät ihan eri maailmoissa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #19

”Energiapoliittiset linjaukset ja tosiasiat elävät ihan eri maailmoissa.” Oletko kuullut Humen giljotiinista? There is no ought from is. Se tarkoittaa, että asioiden nykytilasta ei suoraan voi päätellä, miten niiden pitäisi olla. Lause kuuluu etiikkaan, mutta se sopii kyllä tähänkin yhteyteen. (Energiapolitiikka on toki myös sukupolvien välinen eettinen kysymys.)

Tutustutiko linkkaamiini ohjelmiin? Huomasitko, että energiansäästö on kyllä esillä? Millä perusteella kuvittelet, että kotitalouksien energiansäästö tarkoittaisi heti ankeutta ja elintason laskua?

Taidat kuulua siihen menneen maailman porukkaan, jolla ei ole edessään sitä tulevaisuutta, johon varaudutaan linjauksissa ja ohjelmissa. Sen takia onkin niin helppo mölytä älyttömyyksiä ja vihata nuoria, koulutettuja ja vihreitä.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #26

Taidampa kuulua siihen menneen maailman porukkaan, joka näkee muutakin kuin sen mitä nenästä suuhun valuu. Saksassa ja Ruotsissa Stasin rakentama vihreä liike on päätynyt sinne, mihin se kuuluu eli esamäkisten homehtuneisiin ajatushautomoihin.

Näinhän se käy meilläkin, kunhan me menneen maailman porukka jaksamme vaan kärsivällisesti odottaa. Nuorista, koulutetuista vihreistä tulee keski-ikäisiä sosiaalidemokraatteja, jotka nolostelevat kuinka ovat voineetkaan nuorena hölistä turhuuksia, joita esamäkiset ovat pitäneet tosina.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #36

Heikkoa ja säälittävää.

Palataanpa siihen kotitalouksien energiansäästöön. Sinusta se johtaa pakolliseen ankeuteen, asiantuntijoiden mukaan ei.

https://www.hs.fi/paivanlehti/07102018/art-2000005...

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #38

Niin, on asiantuntijoita, joita ohjaa vihreä ideologia ja asian tuntijoita, jotka omassa arjessaan huomaavat asiantuntijoiden heikot ja säälittävät mokat.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #39

Mitä edellytyksiä sinulla on kiistää jutussa puhuneiden Motivan ja Kiinteistöliiton edustajien asiantuntemus? Ei varmasti yhtikäs mitään.

Et ole kyennyt sanomaan mitään asiallista energia-asioista tässä ketjussa.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen Vastaus kommenttiin #46

Ihan varmasti samat edellytykset kuin sinulla Esa Mäkinen. Ei tarvitse hirveästi asiantuntemusta kun pyyhkii pöljällä nurmikkoa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Vihreiden julkipolitiikka perustuu sille, että energiatarve voidaan tyydyttää, aurinko-, vesi- tuuli- ja uusituvilla energiavaroilla (ts. risut)."

Pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarvitsee ydinvoimaa.

"Tiedetään, ettei Suomessa tuule riittävästi, aurinko paista riittävästi, vesivoima on jo valjastettu eikä risujen polttamisella saada kovinkaan paljon energiaa."

Aurinko paistaa itseasiassa aika paljon mutta vain lyhyen aikaa vuodesta. Aurinkovoima on omiaan kesäasunnoissa ja vesialuksissa.

Suomessa tuulee myös, erityisesti rannikolla. Vesivoima ei ole valjastettu, vaan saisi parikin patoallasta lisää + biomassavoimala.

"Tosiasiassa vihreiden tavoite on vähentää enegian kulutusta, mitä he eivät voi sanoa ääneen."

Sitäkin tarvitsee tehdä.

"Energian kulutuksen vähentäminen koskee juuri kotitalouksia. Ei huoneistokohtaisia saunoja, ei asuntokohtaisi astian- ja pyykinpesukoneita, vähemmän kotien elektroniikkaa eikä perheille yksityisautoja jne."

Energian kulutuksen vähentäminen ei tarkoita merkittävää heikennystä elintasoon koska energiankulutusta voi parantaa myös hyötysuhdetta parantamalla.

Autoissahan tuo näkyy hyvin. Autoissa on useinkin vain yksi ihminen kyydissä vaikka on paikat viidelle, ja autot seisovat ison osan vuorokaudesta tilaa viemässä. Ei tämä paikasta A paikkaan B liikkuminen ole lähellekään optimoitu hyötysuhteen kannalta.

Ja mitä tulee vaikka Applen tietokoneisiin... Tietotekniikassahan on paljonkin varaa energian säätelyyn. Raspberry Pi 3 maksaa muutaman kympin, vie muutaman watin ja tehoa kuin supertietokoneessa vähän aikaa sitten. Konesaleissa taas on yksi merkittävä säätöpontentiaali, että energiankulutusta voidaan säädellä tuotannon mukaan vaikka 10x.

Ajattele asia niin, kun lähettää videon Youtubeen niin sen ei tarvitse olla heti katsottavissa, vaan se voidaan prosessoida silloin kun tuulee.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino
Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Miten litium-akkujen hintataso muuttuu jos niiden kysyntä nousisi erittäin suuriin määriin. Käsittääkseni litium ei ole mitenkään hirveän yleinen "kaivosmineraali". Chilessä louhitaan paljon litium-malmia ja se on yksi suurin tuottajamaa. Boliviassa on myös suuret hyödyntämättömän varastot.

Litiumin rajallinen määrä ja rajallinen saatavuus kaivostoiminnassa voi aiheuttaa rajoitteita litium-akkutekniikan yleistymisellä raskaassa käytössä. Myöskin kaivostoiminnan laajamittainen kasvattaminen Etelä-Amerikan maissa voi olla ympäristöllisesti hyvin vahingollista. Tuhot kaivostoiminnassa voivat olla sitä luokkaa että Talvivaara vaikuttaa onnistumiselta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Litiumin (suur)akkukäyttö on litiumin hukkakäyttöä. Paljon tehokkaampaa litium olisi sulasuolareaktorissa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Akut ovat jossain määrin huonoja tapoja talven tarpeisiin tapahtuvaan energian varastointiin, sillä varastoitavan energian määrä nousisi melkoiseksi - samoin kuin ratkaisun hinta, mutta lyhemmän aikaiseen ne saattavat sopia kohtalaisen hyvin kunhan hintaa vielä vähän saadaan alas. Talven säätövoimaksi sopii paremmin vesivoima (myös naapureidemme) yhdistyneenä mielekkäällä tavalla tuotettuun biovoimaan. Mutta yhtälailla tärkeää on tehostaa energian käyttöä ja ohjata sen kulutusta niin, että maksimikulutus pienenee. Niin kuin kulutusjoustoista kirjoittaessa manitsitkin. On sinällään totta, ettemme voi nykyisellä säätökapasiteetilla siirtyä täysin uusiutuvien varaan, mutta säätökapasiteettimme riittäisi nykyiselläänkin siihen, että moninkertaistettaisiin uusiutuvien osuus nykyisestä ilman mitään ongelmia sähkön riittävyyden kanssa.

Ongelma vain on, että Turpeisen tavoin liian monille energiapolitiikan oikeellisuus riippuu vahvasti heidän omasta tietämättömyydestään sekä ennakkoluuloistaan josta ei edes haluta päästä eroon.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Suomessa varastoidaan metsiimme 20 miljoonaa kiintokuutiots vuodittsain puusoomme sitoutunutta aurinkoegergiaa.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Vihreät eivät halua, että Suomeen rakennetaan yhtään tekoallasta eikä yhtään voimalaitosta. Tosin kaikki kosket ovat jo valjastettu.
Ovatko he mhdollisesti laskeneet, kuinka monta rupelia pitää pyöriä, että ne kompensoivat yhden ydivoimalan energiatuotannon? Ovatko vihreät keksineet keinon, millä aurinkokennot nostetaa lokakuusta maaliskuuhun pilviverhon yläpuolelle kerämään aurinkoenergiaa?
Niin kauan kun vihreät tuovat faktaa esille, väitän että vihreiden todellinen tavoite on pudottaa ihmisten elintasoa. He eivät vaan halua tuoda totuutta esille vielä, koska silloin he menettäisivät kaupunkin opiskelijatyttöjen ja -poikien kannatuksen. Ne, joille vihreä ideologia on ihan kivaa joka ei koske meitä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kyllähän öljy-yhtiötkin tietävät, ettei samalla tavalla voida loputtomiin jatkaa. Tähän mielestäni sopii viittaus BP:n raportteihin ja katsauksiin:
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/09/29/bp-va...
Mikä sitten on akkumateriaalien hintakehitys? Erityisesti tuossa linkin kuvassa 3 on pahasti sen näköinen kuvaaja, ettei akkujen hinta laskekaan loputtomiin.

Tällä hetkellä ei taida olla yhtään akkuihin perustuvaa yritystä, joka ostaisi halpaa pörssisähköä silloin kun se on halpaa ja myisi sitä, kun tulee hintapiikki. Akustot toimivat käsittääkseni verkkoyhtiöiden hoteissa. Ettei erillisiä sähkön akkuvarastointiyhtiöitä ole, se viittaa siihen, ettei nykysillä akkuhinnoilla siitä saa tuottoa. Eli toimiihan tuo ja on niitä olemassakin, mutta se sähkön varastointi on kuitenkin lisäkustannus, joka maksetaan toimitusvarmuudesta.

Jos minä saisin päättää, niin jok'ikinen tuuli- ja aurinkosähköyhtiö jotuisi tasaamaan tuotteensa kysyntää vastaavaksi. Tällöin sitä tasaamislaskua ei kaadettaisi muille. Käsittääkseni Kiinassa tämä onkin totta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ongelma onkin siinä kun on niin halpaa poltella hiiliyhdisteitä mikä on ongelmallista useallakin tavalla.

Siksi asiaa pitää katsoa siitä vinkkelistä, että miten Suomi rakennetaan niin että energia ei tule mistään maasta louhittavasta tai porattavasta aineesta. Sitähän se energiaomavaraisuus on.

Kyllä se sähkön hinta kohdilleen saadaan kun poistetaan ne fossiiliset.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minulle tulee jo vilunväreet tuosta Karnaattun "kohdilleen saadusta" sähkön hinnasta. Siinähän sähkölämmitteisissä asunnoissa köyhimmät silloin jäätyy. Tai jos vielä on jotain hävittämätöntä jäljellä hyvinvointi-Suomesta, verot nousee.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #23

Sattuneesta syystä sitä uusiutuvaa energiaa, energian varastointia, energian kulutuksen säätelyä ja hyötysuhteen parantamista pitäisikin tehdä määrätietoisesti.

Se on yksinkertaisesti harhaa, että "markkinatalous ratkaisee kaiken". Käytännössä kannattaa juurikin maksattaa päästöjä tekevällä kulutuksella sitä että rakennetaan infraa. Siinä ei siis ole mitään väärää, että öljyä poltteleva maksaa siitä että rakennetaan tuulivoimaloita.

Ei tarvitse edes vääntää mistään CO2:sta kun yksinkertaisesti siitä, että louhittavat ja porailtavat resurssit ovat rajallisia. Mikään markkinatalous ei tätä asiaa itsekseen korjaa.

Sellainen asia on huomattu, että yksityinen raha sietää heikommin riskiä kuin julkinen raha, joten jos pelkällä yksityisellä rahalla asiaa ratkoo se tukeutuu vahvasti turvallisiin ja tunnettuihin tapoihin eikä kehitä mitään missä on taloudellisia riskejä saada vaikka ajoissa kuntoon.

Eli vähän tarvitsee pohtia: Kuinka ratkaistaan Suomen energian tarpeiden tyydyttäminen hallitusti niin että ei olla riippuvaisia mistään maasta louhittavasta tai porailtavasta hyödykkeestä? Öljy on tässä se kriittisin.

Verotukselliset keinot, rahan ohjaaminen uusituvan rakentamiseen ja ihan ensialkuun vaikka kieltäisi öljypolttimien myynnin. Vanhentuvia öljylämmityksiä saisi sitten asteittain siirrettyä pelletteihin tuolla tavalla.

Eihän tämä helppoa tietenkään ole mutta rahaa ei voi syödä ja ympäristökatastrofi etenee.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #23

Suomessa sähkö on edullista ja ne fossiiliset on jo melkein poistettu sähköntuotannosta. Nyt ne pitää vielä nopeasti poistaa liikennekäytöstä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Kyllähän öljy-yhtiötkin tietävät, ettei samalla tavalla voida loputtomiin jatkaa. Tähän mielestäni sopii viittaus BP:n raportteihin ja katsauksiin:
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/09/29/bp-va...
Mikä sitten on akkumateriaalien hintakehitys? Erityisesti tuossa linkin kuvassa 3 on pahasti sen näköinen kuvaaja, ettei akkujen hinta laskekaan loputtomiin."

Pitää olla melkoisen sinisilmäinen, jos pitää öljy-yhtiöiden energiaskenaarioita puolueettomina. Harva yhtiö laittaisi osakkeenomistajien luettavaksi julkaisun, jossa kerrotaan niiden liiketoiminnan kuolevan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi mainittu BP:n skenaario näyttää siltä, että ne eivät ole kuulleetkaan sellaisesta asiasta kuin sähköauto. Myös aurinkosähkön hinta on ihan pielessä.

Juorut kertovat, että öljy-yhtiöillä onkin kaksi skenaariota: yksi, joka on vain ylimmän johdon käytössä ja toinen, joka julkaistaan.

Pitää paikkansa että sähköverkon akkuja ei vielä meillä Suomessa juuri nähdä, meillä sähkö on edullista joten kannattavuusraja ei vielä ole tullut vastaan. Mutta tilanne muuttuu nopeasti. Mielestäni onkin kiinnostavampaa se, mihin olemme menossa, kuin se missä olemme olleet.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Yhtiön toimiva johto on jonkilaisessa vastuussa osakkeenomistajille. Jos ennuste olisi maaöljyn tod. näk. kuolema, sehän pitäisi näkyä yhtiön ennusteissa. Juurikin BP oli ensimmäisten joukossa isona energia-alan yrityksen laajentamassa useamppiin uusiutuviin sektoreihin, vaan on sitten pitkälti vetäytynyt.
Sähköautolle BP ei povaa vuoteen 2040 kovin merkittävää osuutta, mutta onhan se huomioitu. Kaiken lisäksi BP:n ennuste nyt antaa sähköautoille suuremman markkinaosuuden kuin vielä vuosi sitten.

Niin että oliko BP:n (ja minun) esittämissä litiumin ja koboltin hintakehitykseissä jokin virhe?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #40

Tuskin siinä kuvassa virhettä on, kyllähän kysynnän ja tarjonnan laki niitä hintoja nostaa. Mutta akkuun tarvitaan litiumia hyvin vähän. Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset sähköautot alkavat saavuttamaan romutusiän, lienee myös litiumin kierrättäminen taloudellisesti kannattavaa (nythän se ei vielä sitä ole). Ainakin BNEF:n raportin mukaan tällä hetkellä suurimmat hidasteet hintojen laskulle aiheutuvat litiumin hinnan sijaan pullonkauloista akkujen valmistusketjussa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #41

"Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset sähköautot alkavat saavuttamaan romutusiän, " on sähköautokanta jo sikseen runsas, ettei niiden muutamien romutettavien akkujen materiaali mitenkään vaikuta materiaalipulaan. Vasta kun sähköautomarkkinat ovat vakaantuneet, romutus antaa merkittävästi materiaalia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #44

Elektroniikkavempaimissa litiumakut ovat useinkin täysin loppu 4v käytön jälkeen.

Minusta tuota materiaalin kiertohommaa pitäisi miettiä vähän paremmin ennen kuin lähtee tykittämään litiumia joka paikkaan.

Pidän edelleen NiFe akustoja kiinteisiin kohteisiin ideaalisena näiden pitkäikäisyyden takia. Autot ovat mutkikaampi juttu, että ihan ensimmäiseksi pitäisi saada optimoitua autoja vähemmälle.

Itse tein karkeita laskelmia, että henkilöauto voisi toimia jopa 1/13 määrällä akustoa mitä sähköautossa nyt mikäli sähköä tuotetaan autossa pidemmillä matkoilla ja kerätään talteen vaikka jarrutuksissa.

Eli siis, voisi massiivisen litiumin käytön, sähkön varastoinnin ja lisäenergian sijasta mennä siitä väliltä, että olisi se sähköauto joka menee akuilla vaikka 30min yhtä kyytiin ja pidemmillä matkoilla sitten tuotetaan energia autossa vaikka 15kw energian lähteellä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #41

Autojen romutusikä on muuten ihan eri kuin akkujen romutusikä. Sähköautokäytöstä tulee vapautumaan ajokäytön puolesta heikentyneitä akkuja, joita voi kuitenkin yhä käyttää varavoimana, aurinkosähköjärjestelmissä, latauspisteissä jne. Vasta tämän ’toisen elämän’ jälkeen alkaa materiaalin kierrätys.

Ei muuten kannata kokemuksista läppärien ja porakoneiden akkujen kanssa vetää mitään analogioita sähköautojen akkujen kestävyyteen. Tutkittu tietokin kertoo jo toista: 2010-2014 käyttöönotettujen ja paljon ajetttujen Nissan Leafien akut ovat hyvässä iskussa, SOH, state of health -mittaukset näyttävät muutamien prosenttien kapasiteetin laskua.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #48

Nythän kommentoija Mäkisen tulisi päättää, vapautuvatko sähköautojen akut ennen sähköauton romutusta (1. kappale), vaiko ehkä vasta sähköauton romutuksen jälkeen (2. kappale). Joka tapauksessa kyse on kasvavat markkinat olettaen vähäisestä määrästä akkumateriaaleja tulevaisuuden sähköautomassalle. Siis tämän hetken tieliikenteessä olevista sähköautoista. Verkkosähkön tasaamiseenkin toisiokäyttöisiä akkuja tulisi varsin niukasti tarpeeseen nähden.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #53

Akut irrotetaan esim. lunastuskuntoon vaurioituneesta autosta ehjinä ja niiden käyttöä jatketaan. Kalliimman hintaluokan autoissa (Tesla, Jaguar, Audi ym.) tehdään varmaankin akkujen vaihtojakin jonkin verran tulevaisuudessa. Vielä ei kyllä kunnolla ole nähtävissä syntyykö järkevää liiketoimintaa akkujen vaihdosta vai ei.

Ensimmäisinä uuskäyttöön alkaa varmaankin päätyä hybridien10kW molemminpuolin olevia akkuja.

...
Vehicle to Grid - järjestelmät tulevat muuten varmasti, koska se on vain niin ilmiselvän järkevää, kun sähköautoja alkaa olla riittävästi. Yön aikana auto latautuu täyteen, kun sähköä käytetään vähän ja aamulla verkkoyhtiö voi ottaa sopimuksen mukaisen muutaman kilowattitunnin takaisin kulutushuipun aikaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #56

Sähköautojen käyttö tuotannontasaajana voisi teknisesti toimia, mutta sähköautojen valmistajat ovat ainakin toistaiseksi olleet tätä vastaan takuuaikana. Onhan auton akkullekin suunniteltu vain äärellinen toiminta-aika, mikä on huomioitu sitten takuussa. Jos sitä akkua rasitetaankin jotenkin ennaltalaskemattomalla tavalla, ei takuulaskelma päde.

Mitättömän pienen autosektorin kolaritkin ovat mitättömän harvinaisia. Ellei sitten Mäkisen kaverit ala polttaa enempi autoja. Siinä vaan se akkukin menee helposti huonoon kuntoon.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #57

Kaverit? Nyt seniili-denialisti vedit kyllä aika huonosti, ei tule edes yrityspisteitä.

Jos et tiedä mitään sähköautoistakaan, niin koetahan edes olla nolaamatta itseäsi. Helenillä on yksi latauspiste, jossa kokeillaan Vehicle to Gridiä ja Nissan Leafit ja eNV200-pakut ovat jo valmiita siihen. Muut valmistajat ovat tulossa perässä. Kokeiluja on käynnissä Iso-Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa kuin myös Kiinassa, Koreassa ja Singaporessa. Osassa pilotteja systeemiin kuuluu mahdollisuus käyttää sähköauton akkua oman kodin sähkön lähteenä.

Pieni neuvo: Ei kannata kovin röyheästi vähätellä ja aliarvioida liikenteen sähköistymisen tuomia muutoksia, monimuotoisia vaikutuksia ja innovaatioita. Seuraavat kymmenen vuotta näyttävät närhenmunat fossiiliuskovaisille autoäijille.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #64

Minusta on positiivista, että Esa Mäkinen irtisanoo kaverisuhteensa autojen polttajiin. Tästä on hyvä jatkaa.

Näkyy tuo Nissan Leaf sallineen tuon V2G:n. Ei sopine aiemmin valmistettuihin malleihin:
https://cleantechnica.com/2018/03/23/vehicle-grid-...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #48

"Ei muuten kannata kokemuksista läppärien ja porakoneiden akkujen kanssa vetää mitään analogioita sähköautojen akkujen kestävyyteen. Tutkittu tietokin kertoo jo toista: 2010-2014 käyttöönotettujen ja paljon ajetttujen Nissan Leafien akut ovat hyvässä iskussa, SOH, state of health -mittaukset näyttävät muutamien prosenttien kapasiteetin laskua."

Harmiksesi voin kertoa asian minkä olen havainnoinnut: Kun uusi tuotekategoria tuodaan markkinoille, sen pitää saada myydyksi. Pidän täysin mahdollisena, että ne akut tosiaankin ovat kestäviä. Kysehän on kuitenkin suurelta osin laadusta kuinka tiiviiksi ne saadaan.

Mutta, kun asiakkaat on saatu vakuutettua että tämä on hyvä juttu, alkaa se massatuotannon optimointi mikä tapahtuu heikentämällä aina vahvinta osaa. Elektroniikkavempaimien lyhyt kesto johtuu tästä, että ihan tarkoituksella optimoidaan ne halvoiksi ja lyhytikäisiksi.

Näkisin tähän ongelmaan apuna sen, että valmistajan virhevastuuaika nostettaisiin vähintään kymmeneen vuoteen ja sillä tasolla, että edes konkurssilla ei vapauduta vastuusta.

Tietysti siitä tulisi suoraan iso lasku kaikelle roinan valmistajalle mutta laki ymmärtääkeni jo kieltää tarkoituksellisen kusetuksen että noin niin kuin oletuksena kaiken roinan pitäisi olla korjauskelpoista se 10v. Mutta on hyvin tiedossa, että näin ei tosiaankaan ole.

Syy miksi mainitsin sitten NiFe akustot että näissä sitten puhutaan esimerkiksi 100v käyttöiästä että litium härpäkkeet vaikuttaa väistämättä rihkamalta.

Itse nimenomaan toivoisin sellaista asennetta mikä oli vaikka antiikin roomalaisilla, että he kun muokkasivat ympäristöää ja rakensivat infraa, ne tehtiin tarkoituksellisesti kestämään ikuisesti. Siksi on edelleen pari tuhatta vuotta vanhoja toimivia vesijohtojärjestelmiä esimerkiksi.

Toinen asenne mitä toivoisi olisi se 50- ja 60-lukujen tulevaisuuden optimismi mitä jenkeillä oli, että lähtökohtaisesti kaikki on mahdollista. Jonkinlaisena huipentumana tälle parin vuosikymmenen optimismille oli se että kävivät kuussa.

Nykyään sitten on sellaista "ilmastonarinaa" ja jotain järjenvastaista pessimismiä. Miksi energiantuotannon muuttaminen riippumattomaksi maasta louhittavista ja porattavista hyödykkeistä (lasken tähän myös uraanin, toriumin ja litiumin) nähdään ongelmana?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

" Myös aurinkosähkön hinta on ihan pielessä."
Tämä asiahan kiinostaa minua, vaikken tätä aurinkosähkön hintakehitystä blogissani esittänytkään. Itse asiassa katsoin huolimattomasti, että BP antaa samanlaisen käyrän kuin olen toisaallakin nähnyt.

Kyse näyttäisi olevan siitä, että BP:n käyrässä "nollataso" on jossain 40$ hinnoissa (Outlook 2018, s 96), kun se yleensä on esitetty nollaksi:
https://blogs.scientificamerican.com/guest-blog/sm...

Vaan noissa kahdessa esityksessä on sitten erona se, että BP laskee mukaan asennus- ja romutuskulut, kun näitä ei yleensä ole mukana. En pysty sanomaan, onko BP vedättänyt tässä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #43

PB ennakoi tason 50 USD/MWh saavutettavan vuonna 2040. Tosin nyt vasta huomasin, että luvut ovat vain Pohjois-Amerikan osalta. Varmasti vaikkapa Connecticutin ja Arizonan aurinkopotentiaalin välillä on melkoinen ero.

Tänä vuonna toteutetaan Intiassa ja Meksikossa projekteja alle 40 USD/MWh ja Bloomberg ennustaa hintatason puolittuvan tuosta vuoteen 2040 mennessä. Perustelevat sen oppismiskäyrän jatkumoilla, suuruuden ekonomialla yms tekijöillä. Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta kyllä tuosta BP:n versiosta jotenkin paistaa vision puute lävitse.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mistä sähköä töpseliin, kun on tyyntä ja aurinko ei paista?
Ydinvoimasta.
Pelkkä sähköhän ei ole ongelma. Ongelma on ainakin tällä pallonpuoliskolla lämpö. Hiilivoimalat ovat toimineet tähän tehtävään loistavasti. Samalla on saatu sähköä, kun on tuotettu lämpöä. Tai toisin päin.

Vesivoiman käyttäminen säätövoimana on naurettavaa. Edullinen ja puhdas energia, jota ei pidä tuhlata säätövoimana vaan käyttää, niin osin kuin kosket on jo valjastettu. Aivan käsittämötön toimintatapa. Veronmaksajien kukkaron takia toivotaan mahdollisimman tyyntä.

Suomeen pitää rakentaa ydinvoimaa ainakin omiksi tarpeiksi ja paikkoihin, joissa myös lämpö voidaan hyödyntää. Tähänkin on kyllä tulossa uutta tekniikkaa. Tosin protot näyttävät käyvän varsin kalliiksi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Suomeen pitää rakentaa ydinvoimaa ainakin omiksi tarpeiksi"

Hinnalla millä hyvänsä, niinkö?

Jos joku yksityinen yritys haluaa rakentaa Suomeen ydinvoimalan Suomen lakeja noudattaen ja myydä sen sähkön markkinaehtoisesti, lupaan kiljua riemusta. Mutta eihän tällainen skenaario ole reaalimaailmassa mahdollinen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen ydinvoimalat tuottaa sähköä markkinaehtoisesti ja maksaa vielä veroakin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Co2 päästöt kasvavat vuosittain 2-3% leikkauksistamme huolimatta. Ne kasvavat erityisesti kehittyvissä maissa ja siellä myös väestökasvaa nopeammin, kuin koskaan. Tämä tuntuu siis hyvin luonnoliselta. Tosin kehittyvien maiden joukossa on paljon muka kehittyviä, joilta pitäisi muutenkin jo vaatia hiukan eri mitalla.
No ehkä sikäläisillä tiedemiehillä on eri tietoa lämpenemisen syistä.

2-3% kasvu tarkoittaa, että päästöt ovat 30 vuoden päästä lähes kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna.

Olisko siis aika vaatia kehittyviltäkin mailta jotain ja väestönkasvun hillintää? Jos siis co2 aiheuttaa ilmastonläpenemisen. Väestönkasvu 2-3 miljardilla vaikutta aivan valtavasti maankäyttöön ja muutenkin luontoon. Ei kyse siitä ole etteikö porukkaa seisoskelemaan mahtuisi.

Kuuntelin areenalta jonkin ylen toimittajien tekemän ohjelman afrikan sarvelta. Nälkään ja ongelmiin tarjottiin syyksi jatkuvasti hoettu ilmastonmuutos. No varmaan sillä voi olla vaikutusta. Muksuna kauhistelin, kun samalla alueella kuoli väkeä kuivuuden takia nälkään. Apua haettiin ja annettiin. Nyt väkeä alueella on ilmeisesti avun mahdollistamana 2-3 kertaa enemmän. Olisko siinäkin pientä viilattavaa. Tätä mahdollisuutta ylen toimittelijat eivät sanoneet kertaakaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tämä on tärkeä kommentti tähän ketjuun, en yhtään vähättele muidenkaan asiantuntemusta, mutta olisin nyt varovainen kaiken ylilyönnin suhteen. Fossiiliset polttoaineet eivät nyt ole se suurin ongelma, ja varmaan löydetään niille korvaaja. Tai on jo löydetty, ydinvoima.

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas kannattaa ydinvoimaa.

Tärkeää on myös selvittää tätä käytävää keskustelua CO2:n ympärillä.

"The adjustment of raw surface temperature data is clearly necessary
• to overcome numerous challenges. Perhaps the biggest challenge results from local factors. The earth’s population has increased from 1 billion to over 7 billion since 1900 so that the surface temperature data suffers significant contamination by urbanization and other local factors such as land-use/ land-cover changes. These are typically called Urban Heat Island impacts. Also well documented are surprisingly poor instrument siting that subjects the surface temperature measurement instruments to heat sources that can significantly bias the results."

https://www.scribd.com/document/354712449/Ef-Gast-...

"However, as shown in Figure V-16 below, this caused a dilemma for those believing the global warming crisis was real.
GAST data showed record warming, while the U.S. data did not."

[The analysis above raises grave doubts that any of the GAST data sets are a credible representation of reality. The significant cyclical pattern in the earlier reported data has very nearly been

adjusted

 out. As shown in Figure V-20, the cycle is now just noise around a linear trend line in the Hadley GAST data.]

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kaikkialla maailmassa väestön kasvuun vaikuttavat nämä kolme tekijää:
- Vaurastuminen (lapsia ei tarvitse tehdä jotta pelloille saadaan työvoimaa)
- Sosiaalinen oikeiudenmukaisuus (lapsia ei tarvitse tehdä vanhuuden turvaksi)
- Naisten asema

Sitten kun nämä tekijät ovat kunnossa, syntyvyys voi laskea hyvinkin nopeasti. Esimerkkinä vaikkapa Bangladesh, jossa syntyvyys on yhden sukupolven aikana pudonnut kolmasosaan. Ja nämä asiat ovat kyllä kehitysapua tuottavien tiedossa.

Toisaalta tuo tarkoittaa myös siitä, että energiankulutus tulee kehitttyvissä maissa kasvamaan, ja on elämän ja kuoleman kysymys, millä se energia tuotetaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Näin juuri. Eikä edes tarvita valtavaa vaurauden mullistusta, kunhan saadaan se köyhin joukko seuraavalle tasolle, jossa esim. suunnitellaan polkupyörän hankkimista ja on varaa vaihtaa käryttävä piisi kaasukeittimeen ja tytöt pääsevät kouluun.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tää on näitä länsimaisen demokratian voittokulkuun uskovien ajatuksia. Ihan suomestakin löytyy yhteisöjä joissa lasten määrää pidetään suurena hyveenä. Suurperheet ovat näissä edelleen muotia. Onhan niidenkin koko hieman pienentynyt. Esim lestadiolaiset.
Maailmalla näitä joukkoja on vielä paljon enemmän ja ihan johtavien poliitikkojen sekä uskonnollisten johtajien suusta kuullaan lastenteko kehoituksia. Usein ne ovat samoja henkilöitä. Ehkäpä ihmiset lakkaavat kuuntelemasta niitä. Ehkä eivät lakkaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #66

Mainitsemissasi uskonnollisissa yhteisöissä ei toteudukaan nuo alhaisen syntyvyyden tekijät, vaan naisten asema on niissä huono.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #67

Tunnen tosin lestadiolaisia. Ainakin näissä perheissä naisten asema vaikuttaa tasa-arvoiselta ja asema ihan normaalilta. Hyvin koulutettuja opettajia jne.. Lapsia kuitenkin on paljon ha todella mukavia lapsia myös. Ei se ihan siis ole noin kuin helposti ajatellaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienkoskissamme on valtavasti maassamme valjastamatonta uusituvaa puhdasta energiaa, ennen osasimme käyttää, puolet energiantuotantoon virtaamasta ja puolet kaloille vapaaksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienkoskissamme on valtavasti maassamme valjastamatonta uusituvaa puhdasta energiaa, ennen osasimme käyttää, puolet energiantuotantoon virtaamasta ja puolet kaloille vapaaksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienkoskissamme on valtavasti maassamme valjastamatonta uusituvaa puhdasta energiaa, ennen osasimme käyttää, puolet energiantuotantoon virtaamasta ja puolet kaloille vapaaksi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Kauniita nuo litium kaivokset. Jos vihreät saa tahtonsa läpi ja ihan kohta kaikki maailman autot on sähkökäyttöisiä niin saamme moninkertaisen määrän upeaa litiumkaivosmaisemaa silmiemme iloksi.
https://www.google.com/search?q=lithium+mine&clien...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Johtavat autovalmistajat, Maailmanpankki, Kalifornian osavaltio, Kiina ja sen semmoiset ovat siis sinusta vihreiden kaappaamia?
Miksi edes kirjoittaa pelkkään googletteluun perustuvaa kommenttia?

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Joo, olisi pitänyt kirjoittaa "vihreät". Mutta mitä pidät kaivosmaisemista, eikö olekkin kauniita?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kalevi , vähän ´asian vierestä´, minulla - tyhmyyttäni- löi vähän aikaa tyhjää lukiessani tämän toteamuksen :

"Vesivoima sopii uusiutuvien säätövoimaksi erittäin hyvin. Suomen vesituotantokapasiteetti on noin 3TW - noin 20% kaikkien aikojen kulutushuipusta"

Käsittääkseni tarkoitat 3GW ?

Toimituksen poiminnat