KH

Näkökulmia energiatulevaisuudesta

  • Kuva 1. Enegialähteiden riittävyys ja tarve. Kuvan lähde: Perez & Perez
    Kuva 1. Enegialähteiden riittävyys ja tarve. Kuvan lähde: Perez & Perez
  • Kuva 2. Energialähteiden EROI-lukuja ja trendejä. Kuvan lähde:  Murphy & Hall
    Kuva 2. Energialähteiden EROI-lukuja ja trendejä. Kuvan lähde: Murphy & Hall

Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon. Mistä saamme jatkossa energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi?

Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuvassa 1 nämä esitetään suhteutettuna maailman energiantarpeeseen. Huomattakoon, että uusiutumattomien energialähteiden - maakaasu, öljy, uraani ja kivihiili - osalta kuva esittää kokonaisvarantoa, uusiutuvien osalta vuosittain uusiutuvaa varantoa.

Uusiutuvien energianlähteiden saatavuus toki vaihtelee, mutta merkittävimmät niistä - aurinko ja tuuli - ovat hyödynnettävissä melkeinpä maailman joka kolkassa ja niiden varannot yllin kyllin riittävät energiatarpeittemme tyydyttämiseksi.

EROI-vertailu antaa toisen näkökulman energialähteisiin. EROI tarkoittaa saadun energian ja sen hankkimiseen käytetyn energian välistä suhdetta. Esimerkiksi vesivoimalla EROI on suuruusluokaltaan 100:1, mikä tekee vesivoimasta erittäin edullisen energianlähteen. Myös öljyn ja kivihiilen EROI-luku on ollut historiassa hyvin korkea.

Mutta uusiutumattomien energianlähteiden ominaispiirre on niiden EROI-luvun pieneneminen. Helposti hyödynnettävien varantojen ehdyttyä joudutaan turvautumaan yhä vaikeampiin esiintymiin. Tämä koskee myös ydinvoimaa. Uraanin rikastaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Uraanivarannot ovat toistaiseksi riittäneet, koska ydinvoimaa on rakennettu maailman mittakaavassa vähän.

Niinpä uusiutumattomat energialähteet vääjäämättä laskevat EROI-kuvaajassa kohti niitä odottavaa kuoppaa (kuva 2). Uusiutuvat energianlähteet sensijaan kulkevat päinvastaiseen suuntaan: muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet joten hankintahinnan jatkaessa laskuaan uusien hankkeiden EROI vuosi vuoden jälkeen kasvaa.

Aurinkosähkö on jo nyt halvin tapa tuottaa energiaa maailman väkirikkaimmilla alueilla. Suomessakin kiinteistöjen aurinkovoimalat alkavat saavuttaa taloudellisen kannattavuuden rajan ja tuulivoimaloita rakennetaan ilman yhteiskunnan tukia.

Valtaosa jo löydetyistä fossiilisista varannoista pitäisi jättää maan uumeniin. Pelkästään taloudellisesta näkökulmasta näin tuleekin tapahtumaan, koska puhtaat energianlähteet ovat kannattavampia. Mutta missä energia siellä politiikka. Maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä viiden toimiala on öljy ja kaasu. Niiden lobbausvoima asettaa teknistaloudellisia seikkoja merkittävämmän uhan puhtaan energian tulevaisuudelle.


Pääasialliset lähteet:

Murphy, D. & Hall, J. 2010. Year in review—EROI or energy return on (energy) invested. Annals of the New York Academy of Sciences, 11851(1), pp. 102-118.

Perez R. and Perez M., 2009. A fundamental look on energy reserves for the planet. The IEA SHC Solar Update, Volume 50

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (104 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tattis yleiskatsauksesta energialähteisiin.

Jos osaan oikein tulkita tuota ylempää kuvaa, niin vain auringonvalo on varmasti yksinkin riittävä uusiutumaton energialähde?

Esimerkiksi uusiutuva tuuli on nippanappa riittävä, jos katsotaan vuoden 2050 ennakoitua tarvetta.

Jos energialähteet luokiteltaisiin jatkuviin ja epäjatkuviin, niin tuuli ja aurinko menisivät epäjatkuvaan luokkaan paikallisesti. Näissä on siis vielä ratkaistava energian varastointi, jos niiden varaan rakennetaan myös tyynellä ja pimeässä toimivaa järjestelmää.

Sitten aaltovoima ja jopa vesivoima vaikuttaisivat vain täydentäviltä energiamuodoilta, niiden varaan ei yksin voi rakentaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jos energialähteet luokiteltaisiin jatkuviin ja epäjatkuviin, niin tuuli ja aurinko menisivät epäjatkuvaan luokkaan paikallisesti. Näissä on siis vielä ratkaistava energian varastointi, jos niiden varaan rakennetaan myös tyynellä ja pimeässä toimivaa järjestelmää."

Kyllä tuohon on yksinkertaisia ratkaisuja olemassa, pitää vaan tulla ulos laatikosta ajattelemaan.

Tällä hetkellä energiaa kulutetaan ja sitä tuotetaan se määrä mitä kulutetaan. Yksinkertainen ratkaisu on se, että muutetaan energian kulutus vaihtelevaksi ja kulutetaan kun tuotetaan.

Energian varastointiin suomessa on tilaa parillekin patoaltaalle ja se, että ylimääräistä energiaa voidaan käyttää siihen, että biomassaa kerätään ja muutetaan hiileksi. Sehän käy yksinkertaisesti kuumentamalla hapettomassa tilassa. Kallion sisään voidaan myös varastoida paineilmaa.

Ja yksinkertainen keino varastoida energiaa on tosiaankin lämpö. Vedessä on valtava lämpökerroin joten lämminvesivaraajat toimivat energian varastointina. Tai vaikka vesitornit, että käytetään energiaa pumppaamaan vettä ylös.

Karkeasti ottaen saunat päällä silloin kun on ylimääräistä energiaa verkossa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yksinkertainen ratkaisu on se, että muutetaan energian kulutus vaihtelevaksi ja kulutetaan kun tuotetaan."

Eipä taida olla älyttömämpäää ehdotusta esitetty, eli teollisuus aina lopettaisi työt kun sähköt katkeaa, sairaalassa leikkaukset keskeytettäisiin odottamaan sähköä ja kodeissa perunakattilat saisi jäähtyä kunnes jälleen virtaa tulee? Suomessa aurinkosähkö on mitätöntä ja tuulisähkö suorastaan haitallista ja molemmat kalliita.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #5

"Eipä taida olla älyttömämpäää ehdotusta esitetty, eli teollisuus aina lopettaisi työt kun sähköt katkeaa, sairaalassa leikkaukset keskeytettäisiin odottamaan sähköä ja kodeissa perunakattilat saisi jäähtyä kunnes jälleen virtaa tulee?"

Ei tarvitse koska osa energiantuotannosta on tasaista ja on säätövoimaa myös. Sitä voidaan kriittiset asiat pitää toiminnassa ja vähemmän kriittiset sulkea tai ajaa pienemmällä kuormalla. Asiat voidaan katkaista nopeammin ja käyttää varastoitua energiaa sillä välin kunnes käynnistetään säätövoimaa jos näyttää siltä, että energian tuotto on alhaisella tasolla pidempää.

Esimerkiksi se on se ja sama kun lähettää videon youtubeen, että onko se katseltavissa heti vai vasta sitten kun tuulee. Sähkökiukaat, lämminvesivaraajat ja vesitornien ja patoaltaiden pumput voivat toimia silloin kun on enemmän energiantuottoa ja varastoida energiaa.

"Suomessa aurinkosähkö on mitätöntä ja tuulisähkö suorastaan haitallista ja molemmat kalliita."

Hinnalla ei ole mitään merkitystä sillä kun hiili, öljy, kaasu ja turve otetaan pois niin sitten ollaan joko ilman sähköä tai käytetään energia tehokkaammalla tavalla kuten sanoin. Aurinko tosiaankin ei toimi kuin kesäaikana. Eli esim. vesiliikenne, grillit, kesäasunnot, mobiilielektroniikka ja ilmastointi ovat aurinkovoimalle suomenoloissa sopivia. Se on tosiaankin vuodenaikarajoitteista.

Sähkössä ei ole mitään haitallista vaikka se on tuulella tuotettua. Täysin perätöntä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tarve eneriavarastoille pienenee, kun siirtoyhteyksiä parannetaan. Tässä nyt alkuun hain kokonaisukuvaa, joka ei maapallon reuna-alueilla (kuten Suomi) välttämättä sellaisenaan toteudu. Suomen skenaarioihin minulla on tarkoitus palata erikseen myöhemmin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Törmäsin juuri Pöyryn mielenkiintoiseen selvitykseen tuulivoiman merkityksestä energiatuotannossa Suomessa. Yritän ehtiä kommentoimaan tätä myöhemmmin mutta tässä linkki:

http://www.poyry.fi/uutiset/artikkelit/blogi-tuule...

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon."

Oma näkemykseni on, että fossiilisista polttoaineista on järkevää luopua vasta sitä mukaa, kun korvaavaa, kilpailukykyistä energiaa on saatavilla. Miksikö näin? Siksi, että ei ole olemasssa minkäänlaista näyttöä siitä, että ilmakehän fossiilisista polttoaineista aiheutuva hiilidioksidipitoisuuden kasvu olisi syynä uhkaavana pidettyyn, pelkästääm uskonvaraiseen ilmaston lämpenemiseen. Tämä tietysti vaatii, että fossiilisista polttoaineista energia tuotetaan puhtaasti, kuten sen Helsingin energia kivihiilestä tuottaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tämän näkemyksesi olet jo tehnyt erittäin selväksi. Me muut silti luotamme edelleen IPCC:n raportteihin.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Millä esim perustelet, että IPCC:n omaksuma, viimeaikainen ilmakehän hiilidiokdipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuva, vaikka ihmisperäiset hiilidioksidinpäästöt ilmakehään ovat viimeaikoina olleet korkeintaan luokkaa 5 % hiilidioksidin kokonaispäästöistä ilmakehään?

Luonnonlakien mukaan tulee ymmärtää, että dynaamiseen tasapainoon hakeutuessaaan kaikki hiilidioksidipäästöt ilmakehään ja kaikki hiilidiokdiabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön yhdessä määräävt, mille tasolle ilmakehän hiilidioksidipitoisuus asettuu. Jos tällöin ilmakehään tulevavat hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin ilmakehästä muuhun ympäristöön tapahtuvat hiilidioksidin absorptiot, ilmakehän hiildioksidipitoisuus nousee. Kun viimeaikoina ilmakehään menneissä hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeitaan luokkaa 5 %, ei tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut ihmisperäisistä hiilidipäästöistä peräisin olevaa osuutta kuin korkeintaan luokkaa tuo sama 5 %. Jotta asia olisi helpompi ymmärtää, kerron vielä, miten tämä on analoginen tulvivan järven kanssa: järven tulvintaa hallitsee valuma-alueelta tulevan veden kokonaismäärä eikä jokin pieni oja.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #8

Lainaus Laurilta:

”Järven tulvintaa hallitsee valuma-alueelta tulevan veden kokonaismäärä eikä jokin pieni oja”.

Jos haluaa ymmärtää tätä analogiaa se menee näin:

Järvi kuvaa hiilidioksidi-määrän optimia. Kun järvi on puolillaan, hiilidioksi-määrä on liian alhainen. Kun järvi on täynnä, hiilidioksidi-määrä on optimi. Kun järvi vuotaa yli, hiilidioksidia on liikaa.

Kun ottaa huomioon, että hiilidioksimäärä ja sen kierto ei pysy vakiona ajan funktiona (astian koko muuttuu) herää kysymys, mihin yli-vuotava hiilidioksidi eli tulvinta poistuu, ja mikä on sen määrä ja lisäksi, mikä on hiilidioksidi-optimin funktio?

Jotta analogiasi saa uskottavuutta, esitä se matemaattisena differentiaalisena mallina?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #10

Esitä sinä vastaavasti se kasvihuoneessa tapahtuva ilmiö?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Olen esittänyt sen periaatteen jo lukuisia kertoja.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #13

En tarkoita ilmastossa vaan kasvihuoneessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #14

Tässä yksinkertainen selvitys kasvihuoneen periaatteesta.

Lainaus:

Kun auringon lämpöä käytetään hyväksi, voidaan käyttää valikoivasti säteilyä absorboivia pintoja.

Esimerkiksi kasvihuoneen katto ja seinät ovat suurimmaksi osaksi lasia. Lasi päästää lävitseen näkyvän valon ja lähi-infrapuna­säteilyn, mutta ei kauko­-infrapuna­säteilyä, jonka aallon pituus on suurempi kuin 3 µm.

Pitääkö tämä periaate esittää myös osittais-differentiaalisesti, jotta se olisi ymmärrettävämpi?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #17

Jätit lainauksen puolitiehen.
Miten se energiavuo ulospäin jäi yllättäen pois.

Toki voit sen myös osittais-differentiaalisesti myös tehdä, jos aikasi riittää siihen.

Samalla voit kertoa miten tämä komppaa ilmaston energiataseen ja -vuon kanssa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

Palataan asiaan vähän myöhemmin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #11

Käy kasvihuoneessa. Siellä lasikopissa on auringon paisteella paljon kuumempaa kuin lasikopin ulkopuolella.

Hiilidioksidi toimii täysin vastaavalla tavalla kuin lasi. Samoin toimii vesi.

Tämän voit testata helposti vaikka lämpökameralla. Laittamalla lasilevy, vesikerros tai hiilidioksidia, ei näy läpi mitään.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #8

Lauri hyvä, jos ihmiskunta kasvattaa hiilidioksidin kokonaislähteitä 5%, mutta hiilidioksidin sitoutumisessa ei tapahdu vastaavaa kasvua, niin eikö tällöin hiilidioksidia kerry ilmakehään ja se kaikki muutos ole ihmisen toiminnasta johtuvaa?

"Kun viimeaikoina ilmakehään menneissä hiilidioksidin kokonaispäästöissä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeitaan luokkaa 5 %, ei tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussakaan ole ollut ihmisperäisistä hiilidipäästöistä peräisin olevaa osuutta kuin korkeintaan luokkaa tuo sama 5 %"
Periaatteessahan tämä on ihan totta, koska maaperä/meri/kasvit eivät valitse sitovatko ne ihmisperäistä vai luonnollisista lähteistä tulevaa hiilidioksidia. Joka tapauksessa kun ihmisperäinen CO2 molekyyli sitoutuu maahan, ei luonnollisista lähteistä vapautunut CO2 molekyyliparka pääsekkään sitoutumaan muutoin hänelle kuuluneelle paikalleen ja jää leijailemaan ilmakehään. Eikös syy ole tällöin kuitenkin ihmisen? En kyllä ole varma ymmärsinkö ajatuksesi täysin oikein vai tarkoititko jotain muuta.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #15

Mikä on se oikea pitoisuus hiilidioksidille. Onko se jokin absoluuttinen luku vai jokin vaihteluväli? Mikä on se sallittu vaihteluväli?

Onko metsäpalosta vapautunut CO2 väärää tai oikeaa riippuen syttymis syystä?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #16

Nuo kysymykset ovat sellaisia, ettei niihin ole mielestäni kuin aika epämääräisiä vastauksia saati sitten, että vastaukset olisivat mitään yksiselitteisiä. Sehän on oleellisin asia, että mitä ilmakehän hiilidioksidin kasvusta seuraa ja miten se vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Se taitaa olla se suurin syy miksi nyt puhutaankin juuri näistä 1.5 ja 2 asteen lämpenemisen rajoista. Lämpötilan muutokseen vaikuttaa sitten hiilidioksidin lisäksi muutkin tekijät, joten sitäkin kautta on vaikea sanoa mikä olisi "sallittu vaihteluväli". Ja lämpötilakin on vain yksi seuraus. Ilmakehän suuremman hiilidioksidipitoisuuden myötä tapahtuu muutoksia myös esim. sateisuudessa ja merten happamuudessa.

Viimeiseen kysymykseen: Ei ole sinällään oikeaa tai väärää hiilidioksidia. Nykytilanteessa olisi parempi, ettei ilmakehään tulisi yhtään lisää. Joillekin päästöille voimme tehä jotain, joillekin ei.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #19

"Ei ole sinällään oikeaa tai väärää hiilidioksidia. "
Samoin on lämpötilan kanssa, ei ole oikeaa tai väärää lämpötilaa.

1800 luvulla meinasi käydä paljon huonommin mitä yleensä "luullaan" kun co2 pitoisiin oli alle 300ppm, onneksi pitoisuus on noussut riittävästi ja elämä on mahdollista kun kasvillisuus voi hyvin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #23

"Samoin on lämpötilan kanssa, ei ole oikeaa tai väärää lämpötilaa."

Toki on. Eliöstö on sopeutunut jääkauden ja lämpökauden vaihteluun. Ei kylmempään eikä kuumempaan.

"1800 luvulla meinasi käydä paljon huonommin mitä yleensä "luullaan" kun co2 pitoisiin oli alle 300ppm, onneksi pitoisuus on noussut riittävästi ja elämä on mahdollista kun kasvillisuus voi hyvin."

Ei laisinkaan. Ihmiskunta on sopeutunut jääkauden ilmastoon. Suomi toki olisi mennyt viljelyskelvottomaksi mutta ihmiskunnalle jääkausi ei ole ongelma. Lämpökaudesta kuumempi ilmasto on.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #16

"Mikä on se oikea pitoisuus hiilidioksidille."

Sellainen pitoisuus missä napajäätiköt eivät trendin omaisesti kutistu joka kesä enemmän.

Hiilidioksidi on lähinnä vipu sille että jäätä on vähemmän ja se on se vesi mikä tekee sen saunan, tai pakastimen. Jää heijastaa auringonvalon pois, vesi imee lämpöenergian ja varastoi sen suurella lämpökertoimella ja vesihöyry niinikään toimii kasvihuonekaasuna.

Se on siis se vesi mikä tässä tekee temput suuntaan tai toiseen ja hiilidioksidi on siinä lähinnä vipu.

"Onko se jokin absoluuttinen luku vai jokin vaihteluväli? Mikä on se sallittu vaihteluväli?"

Absoluuttinen vaihteluväli on se mihin eliöstö, ihminen mukaanlukien on sopeutunut. Eli 90000v jääkautta 10000v lämpökautta. Ei kylmemmäksi, eikä kuumemmaksi. Elämä ei näillä näkymin tuhoudu vaikka lämpenisi kuumaksi mutta puolet tuhoutuisi helposti ja helposti ihmiskuntakin. Koska pallolla on ihmiskunta rohmuamassa kaikkea ja lämpeneminen on hyvin nopeata, tuho olisi pahempi kuin PETM:n yhteydessä.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen Vastaus kommenttiin #26

"Sellainen pitoisuus missä napajäätiköt eivät trendin omaisesti kutistu joka kesä enemmän."

Tällainen pikku fakta pohjoisen merijään määrästä on monelta "unohtunut" .

http://notrickszone.com/wp-content/uploads/2016/11...

Ja käppyrästön laatijahan on IPCC eli pakko olla totta :) .

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #30

En tuosta tajua mitä yrität selittää. Aivan liian lyhyt aikaväli että siitä voisi tehdä yhtään mitään päätelmää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Oma näkemykseni on, että fossiilisista polttoaineista on järkevää luopua vasta sitä mukaa, kun korvaavaa, kilpailukykyistä energiaa on saatavilla."

Korvaavaa kilpailukykyistä energiaa on läjäpäin. Aurinko, tuuli, biomassa ja ydinvoima. Ja tässä järjestyksessä.

Kilpailukyky saadaan sillä kun rajataan fossiilisia verotuksella niin paljon että niistä tulee sietämättömän kalliita ja ohjataan varat kestävään kehitykseen. Lisäksi voidaan säätää kierrosta poistumisen yhteydessä uusittavan kaluston vaatimuksia. Esimerkiksi öljypolttimien myynti voidaan kieltää vaikka saman tien. Sitten kun joiltakin menee öljypoltin uusiksi niin siinä yhteydessä se sitten pitää vaihtaa pelletteihin. Ei siis tarvitse edes rajoittaa lämmitysöljyn saatavuutta, riittää kun kieltää polttimien myynnin ja hinaa öljyyn verot ylös.

"Siksi, että ei ole olemasssa minkäänlaista näyttöä siitä, että ilmakehän fossiilisista polttoaineista aiheutuva hiilidioksidipitoisuuden kasvu olisi syynä uhkaavana pidettyyn, pelkästääm uskonvaraiseen ilmaston lämpenemiseen. "

Selitä mistä PETM aiheutui ilman hiilidioksidia. Olen kysynys aiemminkin mutta et ole vastannut.

"Tämä tietysti vaatii, että fossiilisista polttoaineista energia tuotetaan puhtaasti, kuten sen Helsingin energia kivihiilestä tuottaa."

Hiilidioksidi on päästö silloin kun se tulee jostain muualta kuin elossa olevasta biomassasta. Eli Helsingin energian pitäisi tuottaa se energia puuhiilestä koska silloin sen hiilen alkuperä on siinä mihin se hiili sitoutuu ilmakehästä muutamssa vuosikymmenessä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kilpailukyky saadaan sillä kun rajataan fossiilisia verotuksella niin paljon että niistä tulee sietämättömän kalliita ja ohjataan varat kestävään kehitykseen."

Taas aivan päätöntä ajatuksenjuoksua. Kenen kilpailyky sillä paranee jos Suomi verottaa itsensä konkurssiin? Me voimme säätää Suomessa omasta verotuksesta mutta ei nämä muut maat lähde järjettömyyksiin mukaan koska tarvitsevat sitä kilpailukykyä jolla Kiinakin sai valtaosan markkinoista välittämättä vähääkään päästöistä. Ei ole mitään maailmanhallitusta joka pystyisi sanelemaan mitä itsenäiset valtiot tekisivät se on ainoastaan teidän vihervasemmiston mielikuvissa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #36

Päätöntä ajatuksen-juoksua on ennemminkin se, että pidetään kynsin-hampain kiinni vanhoista kliseistä ja jarrutetaan kehitystä, -sama koskee energia- ja talouspolitiikkaa, oli se sitten minkä väristä tahansa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

"Taas aivan päätöntä ajatuksenjuoksua. Kenen kilpailyky sillä paranee jos Suomi verottaa itsensä konkurssiin?"

Suomen, kun ohjataan verovaroja tuottamaan kestäviä ratkaisuja.

Ajattele asia niin, että meiltä menee euroja muualle kun tuodaan tänne öljyä, hiiltä ja kaasua. Tietysti meidän kannattaa tuottaa energiamme itse ja samalla viedä tähän sopivaa tekniikkaa muualle.

Tietysti valtion kannattaa ohjata veroeuroja kansallisiin hankkeisiin kun tiedetään, että siihen käytetyt eurot tulevat takaisin suurempina määrinä. Jenkit esimerkiksi sai piilaakson sillä, että kävivät kuussa.

"teidän vihervasemmiston mielikuvissa."

Minkä kumman vihervasemmiston?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

Me ajamme loputkin teollisuuden pois käyttämällä kalliimpaa energiaa kuin kilpailijamaissamme eikä siinä jää mitään rahaa jaettavaksi uusien tekniikoiden käyttöön. Suomi on mitätön suunnannäyttäjä globaalisti eikä siihen riitä edes jonkin USA:n hartiat niin pitkään kuin kilpailemme toisiamme vastaan. Vihervasemmiston päiväunissa voidaan kuvitella sosialistista maailmanhallitusta määräilemässä planeetan suunnasta, siihen asti meidän noudatettava samoja sääntöjä kuin muutkin valtiot jos emmme Suomesta halua hevosvetoista peräkylää.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Helpointa olisi kääntää väestökehitys laskevaksi. Siis helpointa, ei välttämättä mahdollista sekään.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Härkösen blogi on hyvä osoitus siitä, miten tulevaisuuden energian painopiste on muuttumassa, vaikka energian käyttö on lisääntymässä. On järkevää käyttää uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon ja korvata loput esim. Torium -voimaloilla. Hiilen käytölle ei ole tieteellisesti, eikä poliittisesti enää mitään perusteita.

Uskoisin, että sähköisen talotekniikan asiantuntija-tehtävissä olevalla DI:llä on selkeä näkemys ja kokemusta sähköenergian hyöty-suhteista.

Maailmalla on runsaasti näyttöä ja kokeiluja erilaisista uusiutuvista energia-muodoista. Ohessa vain yksi esimerkki kehityksestä, joka mahdollistaa uusiutuvaa energiaa kasvihuoneilmiöllä ja konvektiolla siellä, missä aurinkoa riittää.

http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233...

Aurinkoenergiaa voi hyödyntää lukuisilla eri periaatteilla, kysymys on vain materiaalitutkimuksen lisäpanostamisesta ja fotosynteesin moni-kertaistamisesta. Ainoa perustavaa laatua oleva ongelma on se, että pohjoisella pallonpuoliskolla tarvitaan suhteellisesti enemmän energiaa kuin muualla.

Kai Lähteenmäki

Ns uusiutuvat eivät tuota sähköä ja lämpöä moneen kk esim talvisaikaan kun on pilvistä ja tuuletonta.
Ja kun tulee niitä isoja tulivuorenpurkauksia (Toba, SuperKrakatau, Campi Flegrei, Yellowstone,...)
Ne puhaltaa yläilmakehään kymmeniä, jopa tuhansia km3 tuhkaa, joka pimentää auringon vuosiksi, jopa vuosisadoiksi.
Silloin ei paista aurinko eikä paljoa tuuleekaan.

Ydinvoimalle riittää uraania ja toriumia miljardeiksi vuosiksi, sillä 4. polven nopeat voimalat saa irti uraanista 100 kertaa enemmän kuin nykyiset LWR voimalat, jotka osaa polttaa energiaksi vain pienen 1% luonnonuraanista.Torium varoja on 4 kertaa enemmän kuin uraania. eli nopeat voimalat 400 kertaistaa ydinvoimaloiden poltoainevarannot.
Noita nopeita voimaloita on ollut toiminnassa jo 40-luvulta lähtien.
Googlaa FNR SMR
Kiinasta alamme saada lähivuosina pieniä ja isoja voimaloita- edullisesti, sillä ne on yksinkertaisia, toimivat 1 atm paineessa, jolloin putket ja venttiilit voivat olla keveitä. Itsesäätyviä, eivät vaadi moninkertaisia aktiivisia säätösysteemeitä..
Mm ex-NL rakentamat Na jäähdytteiset pienet suolanpoisto voimalat on toimineet jo 50 v Kaspianmerellä
Hyvää oikeaa tietoa löytyy mm WNA nuclear energy
Säteilystä ja LNT:stä, googlaa
Dose Response 2010 Chernobyl Jaworowski

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ns uusiutuvat eivät tuota sähköä ja lämpöä moneen kk esim talvisaikaan kun on pilvistä ja tuuletonta."

Sitä varten tarvitaan säätövoimaa.

Kaavitaan biomassa pois patoaltaiden tieltä ja muutetaan se hiilivarastoksi. Sitten tasaista, kasvunmukaista tapahtuvaa biomassan keräystä koska se kerätty biomassa on toimiva tapa varastoida energiaa.

Pari patoallasta ja biomassa/jäte säätövoimala tuottaa säätövoimaa 100MW ja sen lisäksi kulutusta voidaan säätää rajustikin tuotannon mukaan.

"Ja kun tulee niitä isoja tulivuorenpurkauksia (Toba, SuperKrakatau, Campi Flegrei, Yellowstone,...)
Ne puhaltaa yläilmakehään kymmeniä, jopa tuhansia km3 tuhkaa, joka pimentää auringon vuosiksi, jopa vuosisadoiksi."

Niitä pitäisi osata ennustaa paremmin ja miettiä ratkaisua näihin kun ne myös päästävät sitä hiilidioksidia.

Äkkiseltään mietittynä jos Yellowsstone räjähtäisi nyt niin se triggeröisi jääkauden. Mutta se, ja ihmiskunta kun päästäisi kaiken aikaa CO2:sta niin kun pöly ja tuhka vähentynyt niin voisi sitten jäät sulaa vauhdilla ja mennä sitten hyvinkin lämpimäksi ennätysnopeasti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Hyvä että ydinvoimaratkaisuja kehitetään. Mutta kaksi oleellista kysymystä on, koska niitä voi ostaa ja mitä niiden tuottama sähkö maksaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan."

Miksi? Tämä on se kysymys, joka pitäisi esittää: miksi vaurastumisen ja väestönkasvun pitäisi johtaa energiankulutuksen kasvamiseen?

Lisäksi kannattaisi kysyä, mikä energiankäytön taso tai aineellisen kulutuksen taso olisi riittävä? Kapitalistisen talousjärjestelmän vallitessa oikea vastaus on tämä:

Mikään energiankäytön tai aineellisen kulutuksen taso ei tule koskaan olemaan riittävän korkea niin kauan kuin talousjärjestelmänä on kapitalistinen talousjärjestelmä. "Riittävä" tarkoittaa samaa kuin "enemmän". Koska se on taloudellisesti kannattavaa taloutta hallitseville tahoille.

Ainoa keino (kapitalismin puitteissa) välttää tuo on se, että kapitalistiluokka liittoutuu keskenään ja muodostaa todellisen kartellin, jossa se päättää kaikista asioista yhdessä keskenään. Niin että kilpailu lakkaa. Silloin kapitalistit voivat säätää politiikkaa niin, että maapallo pysyy elinkelpoisena. Tavallinen rahvas saisi edelleen äänestää, tottakai -- tarvitseehan rahvas sirkushuveja -- mutta sillä ei olisi tietenkään merkitystä, ketkä tulevat valituiksi, sillä "taloudelliset realiteetit" (eli kapitalistiluokka) sanelee, millainen politiikka on mahdollista ja millainen mahdotonta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tuulivoima kannattaa, kun yhteiskunta ja veronmaksajat maksavat varavoiman tuulettomille päiville sekä jäkeluinfran rakentamisen. Suomen pilvisien syksyjen ja pimeiden talvien takia aurinkoenergian tuotto valtakunnan tasolla hukkuu pyöristysvirheisiin vielä pitkään. Aurinkosähköjärjestelmissä takaisinmaksuaika lienee vielä toista vuosikymmentä.

Sattumasähkön osalta isoin kysymys on varastointi, joka on vielä isossa mittakaavassa ratkaisematta eikä kaupallisesti realistisia ratkaisuja ole vielä tiedossa, vaikka tietysti kaikenlaista kehitetään.

Jotta saadaan käytännössä energiakysymyksiin ratkaisuja, ei kannata jatkaa ajattelua, että riittää kuin vain ottaa käyttöön ja sen esteenä on pelkkä väärä asenne ja suurteollisuuden salaliitto.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Tuulivoima kannattaa, kun..."

On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että kannattavuuslaskelman lopputulos riippuu siitä, missä "valuutassa" laskelma tehdään: rahassa vaiko energiankäytössä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Itse asiassa varastointiin on ratkaisu: tehdään sattumasähköllä lämpöä ja varastoidaan sitä. Lämpöä voi varastoida jopa vuodenaikatasolla, ja viikko/päivätasolla se on suorastaan helppoa.
Haittapuolena tuossa on, että silloin sattumasähkön hinta asettuu sinne mihin se kuuluukin, eli se on samanarvoista kuin lämpöenergia.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Aurinkosähköjärjestelmissä takaisinmaksuaika lienee vielä toista vuosikymmentä."

Normikotitaloudessa aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika - ilman pääomankorkoja sekä huoltoja - on noin 40 vuotta : siis käytännössä ikuisuus.

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/40d487c4-f...

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/dd17c47e-d...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Antaako Viljakainen takuut sille, ettei teknologia ja talous kehity 40:ssä vuodessa ja jos käy niin onnettomasti, että lämpötila nousee ja emme tarvitse energiaa enää siinä määrin, kuin tähän asti.

Aurinkosähköteknologian kehittäminen tarvitsee hieman aikaa, kun samaan aikaan nykyistä teknologiaa otetaan käyttöön ja tutkitaan, kuinka kannattavaa se on. Muuten emme saa näyttöä sen hyödyllisyydestä ja miten sitä tulee kehittää.

Jos joku hankkii itselleen esim. aurinkopaneelin, järkevää on hankkia se sellaiseen tarpeeseen, mikä vastaa käyttötarkoitusta.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #43

Yritän kuumeisesti etsiä netistä joskus lukemaani juttua, jossa joku SUURI AUKTORITEETTI tekniikan alalta oli ennakoinut aurinkovoiman kattavan muutaman vuosikymmenen päästä lähes kokonaan ihmiskunnan energian tarpeen.

Ennustus oli muistaakseni 1800-luvun lopulla laadittu.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #45

Tuossa mielessä, suhteellisuudentaju on kyllä jäänyt klassismiin. Modernisaation muutosvauhti on onneksi rivakampaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #45

Ei tuo välttämättä väärin ollut. Aurinkoenergialla hoitui kaikki energian tarpeet ennen teollistumista kun alettiin sitä hiiltä louhia. Biomassan poltto, tuulivoima ja vesivoima ovat välillisesti aurinkoenergiaa.

Vähän siitä kiinni miten tehokkaasti maapallon pinta-alaa hyödyntää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #45

Nostradamuksen ennusteista moni on jo mennyt pieleen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #43

"Jos joku hankkii itselleen esim. aurinkopaneelin, järkevää on hankkia se sellaiseen tarpeeseen, mikä vastaa käyttötarkoitusta."

Kyllä ; kuten minä jo 80-luvulla , asensin paneeliakkusysteemin sähköttömälle mökilleni : hupivehkeet/valot pelittää hyvin ..ainakin kesällä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #46

Pelittääkö sama konstruktio vieläkin ja kuinka paljon suunnilleen siihen 80-luvulla investoit (40 vuotta sitten)?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #49

Pari vuosikymmentä pelitti hyvin, muutaman kerran akku vaihtoon...sitten mökille vedettiin sähköt ja järjestelmä hautuumaalle. En muista - vanhuuttani- kuinka monta markkaa investointi aikoinaan oli...tuhansia kuitenkin...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #57

Toimivaa tekniikkaa siis.

Siitä olen perillä, että akkuteknologiaa on hyvää ja huonoa.

NiFe akkuja ei tarvitse kokoaika olla uusimassa kun ovat 100v käytönjälkeen vielä kunnossa. Sen sijaan en ole varma kuinka monta kymmentä vuotta aurinkopaneelit kestävät. Kyllä nekin kestävät vuosikymmeniä mutta minusta niiden rakentaminen kestäväksi on olennaista.

Tosin kyllä aurinkoenergialla voi tuottaa sähköä ilman paneeleitakin. Käytännössä parabelin muotoisia levyjä alumiini pinnalla, keskellle mustiksi maalattuja kupariputkia joihin laittaa vettä. Aurinko lämmittää putkissa olevan veden nopeasti höyryksi.

Käytännössä siihen höyryyn voi suoraan pistää kiinni pienen höyryturbiinin tekemään sähköä, tai suoraan pyörittämään kylmäkonetta/pumppua. Ja jos vesi vaikka on pumpattu ylös niin siitä saa ulos myös kiehuvaa vettä.

Toisin sanoen, hyvinkinkin yksinkertaisesti saa aurinkoenergiaa hyödynnettyä ja löytyy kestävää tekniikkaa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Sattumasähkön osalta isoin kysymys on varastointi, joka on vielä isossa mittakaavassa ratkaisematta eikä kaupallisesti realistisia ratkaisuja ole vielä tiedossa, vaikka tietysti kaikenlaista kehitetään."

Kyllä : kaikenlaista kehitellään...

Tekniikka/Talouslehti ei ole viime aikoina loistanut logiikan ja järjen eturintamassa, mutta tämän tapaiset huu-haa-jutut lähestyvät jo " sähkötekniikkapornoa" ; anteeksi, en keksi parempaa nimitystä.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/v...

Jos joku jaksaa kahlata kommenttiosion läpi, niin voi kauhukseen huomata , että tällainen puppu uppoaa osaan lukevaa yleisöä kuin lämmin veitsi voihin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Toimittajat ja järjestelmien myyjät unohtavat säännönmukaisesti myös tämän ilmiön:

Jos tuotat paneeleilla sähköä 3 kW ja käytät itse 2 kW, joudut tosiasiassa tuolla hetkellä maksamaan sähköstäsi.

Kolmivaihejärjestelmän kaksi vaihetta on plussalla molemmat 1 kW (saat yhtiöltä 2 x 3 c/h = 6 c/h). Yksi vaihe on 1 kW pakkasella, josta maksat vaikkapa 11 c/h. Tulee siis takkiin 5 c tunnissa, vaikka jatkuvasti tuotat sähköä itse enemmän kuin käytät.

Ihmisille valehdellaan, että ylimääräisestä sähköstä saisi rahaa, vaikka sitä ei saa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #53

Käsittääkseni saatavana on mittareita, jotka osaavat laskea nettoenergian oikein.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #55

Niin on. Sellaisissa tapauksissa sähköyhtiö kieltää tuollaisen mittarin käytön ja asentaa tilalle mittarin, joka ei tuota tee. Kaikille pientuottajille asennetaan joko vapaaehtoisesti tai pakolla mittari, joka mittaa jatkuvasti tuotantoa ja kulutusta jokaisessa vaiheessa erikseen. Joudut siis ostamaan yhtiöltä omaa sähköäsi ja maksamaan siitä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #63

Caruna taitaa olla tällä hetkellä Suomessa ainoa siirtoyhtiö joka netottaa vaiheet. Tietääkseni ei ole sallittua edes omalla kustannuksellaan asentaa muualle sähkömittaria, joka mittaa sähkön kokonaiskulutusta (siis samanlaista, kuin ennen oli jokaisessa talossa). Pitäisi ilmeisesti olla selkeä lakivaatimus, että kuluttaja maksaa vain siitä sähkömäärästä, joka on tuotetun ja kulutetun sähkön erotus. Ei tuo muuten tule koskaan kuntoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Jotta saadaan käytännössä energiakysymyksiin ratkaisuja, ei kannata jatkaa ajattelua, että riittää kuin vain ottaa käyttöön ja sen esteenä on pelkkä väärä asenne ja suurteollisuuden salaliitto."

Suuri osa maailman väestöstä asuu alueilla, joissa uusiutuvien - erityisesti auringkosähkön - tuotanto ja energia kysyntä sopivat kohtalaisen hyvin yhteen. Varastointitarve on siten pienempi kuin Suomen olosuhteet antavat ymmärtää.

Keskeinen tekniikka lyhytaikaiseen varastointiin on akustot, pitkäaikaiseen synteettisen metaanin tuottaminen. Vesivoimaa tietenkään unohtamatta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tähän voisi lyhyesti vastata niin, että kysymys on vain kansainvälisestä energia- ja talouspolitiikan sopimuskäytännöstä, johon kaikki sitoutuvat.

Kun on yhteiset pelisäännöt, silloin kaikki myös sitoutuvat. Tämähän on vain ajan kysymys, jolloin siitä muodostuu kaikkien etu siinä suhteessa, joka on yksittäisen kansakunnan etu.

Yksityiskohtina eli teknologian ja talouden kehityksen lainalaisuudet sanelevat hyvinvoinnin, niinkuin on tapahtunut kautta historian.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tähän voisi lyhyesti vastata niin, että kysymys on vain kansainvälisestä energia- ja talouspolitiikan sopimuskäytännöstä, johon kaikki sitoutuvat."

Niin, siis mihin kaikki ovat sitoutuneet?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Tähänkin voisi lyhyesti vastata niinkuin blogissa oleva otsikko viittaa:

"Näkökulmia energiatulevaisuudesta".

Emme ole vielä tulevaisuudessa, jolloin sitoutuminen on vielä mahdottomuus.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Teollisen vallankumouksen alku 1700-luvulla oli käännekohta, jolloin ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasujen määrä alkoi nousta pilviin. Niin teki myös väestönkasvu.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

"Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan."
Lausuntosi pitää paikkansa ja on kaiken avain. Kun vaurastuminen ja väestönkasvu saadaan laskevalle käyrälle tietyksi ajaksi, niin pitkällä tähtäimellä olemme oikealla linjalla. Monta muuta tämän ajan ongelmaa ratkaistaan samassa yhteydessä.

"Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin."
Kun otetaan osioosi mukaan aikajana, niin uusiutuvaa ja uusoiutumatonta elementtiä ei ole olemassa. aurinko ei varsinkaan ole uusituva, vaan se hupenee verkalleen, eikä homosapiensin aikajanalla sitä juurikaan huomaa.
Uusiutuvaa energiaa ei siis ole olemassa. Jos olisi, niin ikiliikuja olisi siis kovassa käytössä uutta energiaa luomassa.
Kyllä meidän pitää vaan mennä sen pienimmän pahan kautta aikajana- ja etäisyysperiaatteella.

"Valtaosa jo löydetyistä fossiilisista varannoista pitäisi jättää maan uumeniin. Pelkästään taloudellisesta näkökulmasta näin tuleekin tapahtumaan, koska puhtaat energianlähteet ovat kannattavampia."
Fossiiliset varannot ovat kaikki aikanaan syntyneet siitä, mitä tuolloin on Telluksen luonnossa esiintynyt. Nyt on vaan niin, että ihmiset ovat ahneuksissaan ja "hyvinvointinsa" takeeksi alkaneet käyttää niitä varoja runsaammin, kuin mitä heidän aikajanallaan olisi ollut mahdollista.

Siinä mennään, mutta maailmankaikkeus on rakentunut niin, että ellei ihminen hoida annettua edenin puutarhaa, niin porkkana-aika lopuu ja alkaa keppikausi.

Kai Lähteenmäki

Rooli uusiutuville ilman massivisia tukia:
Vedyn generointi ja varastointi vetykennojen käyttöön.

Monet isot autofirmat kehittää vetykenno moottoreita, mm Toyta ja saksalaiset.
Silloin nuo rajusti vaihtelevat sattumasähkön tekijät tekee vetyä- eikä niiden tarvitse häiriköidä verkon muita sähkön tekijöitä.
Ja satojen miljoonien tukirahat säästyy esim lasten koulutukseen ja terveydenhoitoon.
Saksassa Energiewende maksaa joka vuosi yli 30 MRD euroa- ilman mitään hyötyä ilmastolle,suurta tyhmyyttä mielestäni.
Googlaa energiasimuloinneista Saksassa:
prof. Hans Werner Sinn energiewende

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vetyä on tietääkseni hankala säilöä sellaisenaan ja sen tuottaminen vedestä ylijäämäsähköllä onnistuu mutta vie aika paljon energiaa.

Kai Lähteenmäki

Mitä jos meillä olisi saanut rakentaa ydinvoimaloita 1994?
Nyt meillä olisi useita pikkuisen pienempiä ydinvoimaloita kuin OL3
Ne turvaisi vakaan edullisen ydinvoiman.. jonka turvin energiaintensiivinen teollisuus olisi voinut investoida maahamme- tuoden runsain mitoin työpaikkoja ja verotuloja..

Mutta ei, lobbarit tuhosi kansantalouttamme suurin määrin..

USAn energialobbaus systeemeistä:

thesciencecouncil.com/index.php/tom-blees-president

www.thesciencecouncil.com/index.php/the-integral-f...

www.thesciencecouncil.com/index.php/plentiful-energy

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kiinalaiset saavat ilmeisesti OL3 sisarlaitoksen käyntiin tässä kuussa. Ainakin verkkoonkytkentä on jo tehtynä.
http://www.world-nuclear-news.org/NN-Regulator-det...
Kiinalaiset ovat myös saaneet Westinghousen kanssa yhteisen AP1000 voimalan verkkoon.
http://www.world-nuclear-news.org/Articles/Chinese...
Joten Westinghouse jatkaa toimintaansa uudelleenjärjestelyn myötä.
https://www.powerengineeringint.com/articles/2018/...
Kohta kiinalaiset kytkevät verkkoon myös ensimmäisen SMR reaktorinsa.
http://www.world-nuclear-news.org/NN-First-HTR-PM-...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tarkoitukseni ei ole opponoida bloggarin näkemyksiä, mutta muutama kommentti tuohon:
”Uraanin rikastaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Uraanivarannot ovat toistaiseksi riittäneet, koska ydinvoimaa on rakennettu maailman mittakaavassa vähän.”

Uutta ydinvoimalatyyppiä pukkaa:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/p...

Uutta polttoainetyyppiä pukkaa:
Thoriumilla voidaan korvata suurin osa ydinvoimaloissa käytettävästä uraanista, uraania tarvittaisiin vain reaktion käynnistämiseen ja ylläpitämiseen
Thoriumin avulla voitaisiin myös polttaa ydinaseiden plutoniumia energiaksi, eikä thoriumin avulla voida tuottaa asekelpoista materiaalia.

Ja kyllä! Ydinjäte on ongelma edelleen uudellakin polttoaineella.

Stadissa on ihan omat vaikeusasteensa:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/20180316220081...

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

"Ja kyllä! Ydinjäte on ongelma edelleen uudellakin polttoaineella."

Pitää paikkansa, että modernillakin polttoainehyötysuhteella jää hiukan ydinjätettä. Se on kuitenkin vain murto-osa nykyisestä pääteknologian hyötysuhteesta, eikä senkään hoito kovin vaikeaa ole. Koko ydinjätteen nykyteknologin maarän ja laadunkaan varastoiniongelma ei ole lähelläkään suurta, kuten kulti antavat ymmärtää vaan vaan esimerkiksi Gaia filosofian isän Dr. Lovelackin mukaan nykyinen ydinjäte hyvinkin voitaisiin varastoida pitävissä konteissa vain suljetulla parkkipaikalla eikä puolen mailin syvyydessä erikoiskalliossa mihin meidän "Onkalolla" tähdätään. Riittäisi kun se louhittaisiin pintakallioon ja sisäänkäynnyt suljettaisiin riittävän vahvistetulla bunkkeribetonilla.

Tosin valtaosa nykyisista jätesauvoista voitaisiin käyttää polttoaineena uudessa fast breeder teknologiassa, jopa sulasuolareaktoreissa jotka ovat rakenteellisesti turvallisia vaiikka ison talon kellariin sijoitettuna! (Kuvainnollisesti siis)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Laitoin ton "ydinjäte on ongelma" sen takia, ettei tulisi kymmentä seuraavaa viestiä koskien pelkästään ikuisesti säteilevää ongelmajätettä.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Otan kantaa "vain"ydinvoimaa koskevaan osaan kun sitä ymmärtääkseni käsiteltiin hyvin vähin tiedoin ja ennusteet olivat samansuuntaisia kuin ydinvoiman uskontovastustajilla, vihreillä , vasemmistolaisilla ja aggressiivisilla kulltijärjestöillä kuten Greenpeace.

Todellisuudessa ydinvoiman kasvattamisessa erittäin merkittävästi ei ole mitään ongelmaa pitkälläkään tulevaisuusprognoosilla johtuen seuraavista seikoista:

-Fissiopolttoaineen hinta on itse voimantuotannossa niin marginaalinen että raaka-aineen vaikeamman hankittavuuden nostattama hinta ei juurikaan vaikuta

- Jo olemassaoleva fissioteknologia kykenee käyttämään lähemmäksi 100% uraani tai mix polttoaineen sisällöstä kun se vanha teknologia mihin esitetyt arviotkin pohjautuvat käyttää vain noin 20% sauvan energiasisällöstä

-Torium voidaan nopeastikin ottaa käyttöön nopeissa reaktoreissa. Siihenkin on perusteknologia olemassa. Toriumia on maaperässä, muunmuassa Suomen maaperässä, noin kolme kertaa Uraania enemmän.

- Uraania ei ole pelkästään maassa ja kaivoksissa vaan sitä on kaikkialla merivedessä mittaamattomia määriä, mitä ei missään varantolaskelmissa ole otettu huomioon. Merivestä erottaminen ei olo teknisesti vaikeaa, mutta jälleen nostaa jonkin verran saatavuuden hintaa

-Maapallolle ei aiheudu mitään muutoksia vaikka kaikki fissomateriaalit joskus kyettäisiin muuttamaan energiaksi. Se on täysin poistettavissa oleva materiaali, jota kukaan ei tarvitse tai jää kaipaamaan. Sama muuten koskee metaania

Energiatulevaisuudessa siis ydinvoiman osuus on paljon merkittävämpi kuin yleensä annetaan ymmärtää. Erittäin merkittävä ja se tulisi maapallon edun nimissä täysin hyödyntää eräänä suurimmista hyvistä vaihtoehdoista. Toinen suuri hyödynnettävä on tiuetenkin maa-ja sen biokaasu metaaniversiot

Sen verran laajempaan kokonaisymmärrykseen ja riippuvuussuhteiden ymmärrykseen perustuen, että biomassat; erityisesti metsämassaan pohjautuva energia on lopulta rehellisesti analysoituna kaikkein pahinta energiaa maapallolle. No turve vielä pahempaa. Nuo biomassapoltot tai biopolttoaineet ovat siis oikeasti paljon pahempia kuin hyvin rakennetut ja operoidut hiilivoimalat.

Vesivoimalla on myös suuren suuria hattoja ja kukaan ei tunnu tietävän että vesivoiman rakentamisessa on kuollut paljon enemmän ihmisiä kuin minkään muun voiman tuotannossa ja pystyttämisessä.

Vielä sellainen lisä mitä ei huomatakseni tunnistettu kirjoituksessa, on hyvässä kehitysvauhdissa oleva puhtaasti CO2 pohjalta tai maakaasupohjalta syntetisoidut nestemäiset polttoaineet. Kun ne saadaan suureen teolliseen mittakaavaan niin siinä on oikea uusiutuva ja kohtuullisen puhdastuloksinen melko rajaton polttoaine

Energiaratkaisujen oikeutta haittaavat siis sekä väärä tieto, tiedon puute, että ahneet etupiiri-intressit kuten juurikin metsän ja turpeen poltossa pahoin seurauksin sekä luonnolle, että ilmastolle.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Nykymaailmassa ydinvoimaa on oikeastaan pakko lisätä kun nopeasti tuota energiariippuvuus ja CO2 ongelmia ei saa ratkottua.

Siltä osin en ydinvoimaa vastusta mutta pitkässä juoksussa sitten kun CO2 ongelma on kurissa, ydinvoima on kuitenkin edelleen rajallinen eikä ikuinen, ja sen lisäksi oikeastaan hyvin kallisarvoinen että sitä kannattaisi sen jälkeen alkaa vähentää sitä mukaan kun voimalat vanhenevat.

Se on kallisarvoinen siksi, että siinä on niin tajuttoman korkea energiatiheys ja se on todennäköistä aika kriittistä sitten siinä hommassa että saadaan ihmislajia ja muutamaa muuta varmuuskopioitua muualle.

Pitkässä juoksussa on yksi polttoaine ylitse muiden kestävyydessään. Nimittäin hiili.

Eli keräilemällä ne hiilidioksidit ilmasta biomassaksi, tämä on varastoitunutta energiaa. Se palaa "puhtaasti", vapauttamalla ilmakehään CO2:sta mistä se on lähtöisinkin ja josta se sitten keräytyy kasveihin takaisin.

Toisin sanoen maailman energiantarvetta kannattaa miettiä niin että miten saisi metsitettyä joutomaat keräämään biomassaa. Biomassalle oikein kätevä energianvarastointimuoto on briketti: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9...

Turve taas on oikeastaan fossiilinen aine, että se kannattaa jättää maahan. Mutta, patoaltaat ovat kestävää kehitystä ja se kannattaa kaapia enste pois talteen muun biomassan kanssa (ja kutistaa vaikka briketeiksi) ennen kuin alkaa pumppaamaan vettä säätövoimaksi.

Tällä hetkellä biopolttoaineet ovat kyllä jotain järjetöntä kun tuhotaan metsiä, että kyllä se pitäisi tehdä niin että metsitetään enste ja kerätään hiilidioksidia, antaa keräytyä maahan vähän ravinteita ja sitten alkaa vaan keräämään ja puristaa briketeiksi, joita voi muuten myös varastoida kätevästi.

Pointti vähän se, että siihen on menetelmä olemassa saada käytännössä ikuisesti energiaa ja kerättyä hiilidioksidi kaasusta kiinteään, varastoitavaan ja tarvittaessa käytettävään muotoon. Se että kierrossa on paljon hiiltä ei myöskään välttämättä ole ongelma jos sitä saadaan sidottua johonkin. Meriäkin voisi miettiä niin, että saisiko sinne kasvatettua jotain kelluvia biomassalauttoja. Vesipinta-alaa kuitenkin riittää.

Prosessi vaan on hidas, että tarvitsee käytännössä vesi-, aurinko- ja tuulivoiman rajua lisäystä missä vain suinkin onnistuu kestävästi ja loput ydinvoimalla. Sen ydinvoiman voi myöhemmin sitten korvata johonkin massiiviseen hiilen kiertoon perustuvalla energian tuotannolla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Niin, tässä nt haettiin 'helikopterinäkökulmaa' eri energialähteiden riittävyydestä globaalilla tasolla. Jos ydinvoimaa käytettäisiin patenttiratkaisuna, uraanin kysyntä kiihtyisi suuruusluokkaa satakertaiseksi. Jos tuo uraani otettaisin merivedestä, johtaisi se meriveden uraanipitoisuuden laskuun muutamassa vuosikymmenessä -> EROI pienenee.

Toriumvoimalaa hehkutetaan palstoilla mutta osaako kukaan kertoa, mikä on toriumvoimalalla tuotetun sähkön hinta? Osataanko mainitun voimalatyypin sula natrium luotettavasti pitää erossa ilmasta ja vedestä?

Pelkään, että uusiutuvien hinta on laskenut niin paljon, että uusia ydinvoimateknologioita ei enää ole mahdollista saada kannattavasti markkinoille. Vaan saatanhan tässä olla väärässäkin.

Biopolttoaineista samaa mieltä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Riittävyyttä arvioitaessa pitäisi ensin päättää mikä on riittävästi, vai onko mikään. Jos lasketaan sähkön lisäksi muutkin mukaan, niin Suomessa käytetään energiaa noin 1 TWh päivässä, eli 41.67 GWh tunnissa.

Jokainen suomalainen käyttää jatkuvasti energiaa vajaan 8 kW teholla vuorokauden ympäri. Jos tuloksena olisi rahanarvoisia tuotteita joihin on sitoutunut runsaasti energiaa, olisi energiankäyttö jotenkin perusteltua. Nyt tuloksena ei ole juuri mitään - ainoastaan status quo säilyy. Maa ei ole huomenna oleellisesti rikkaampi tai valmiimpi kuin tänäänkään, eivätkä tuvat ole huomenna sen kuumempia kuin tänäänkään.

Energia käytetään siis maan peruselintoimintojen ylläpitämiseen. Periaatteessa niiden ylläpitämisen pitäisi onnistua huomattavasti vähemmälläkin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #71

Ajattelen asian niin, että 90% työstä on sitä, että ihmiset viihdyttävät toisiaan ja yhteiskunta on rakennettu "hoppuyhteiskunnaksi" niin siinä tulee turhasta näpläämisestä aika paljon hävikkiä.

Käytännössä asuintilojen lämpö 18-28 asteen välille. Jos menee yli 28 astetta niin silloin on helle ja aurinkovoimalla voidaan pyörittää ilmastointia. Jos alle 18 niin on pakkasta ja pitää lisätä lämmityksen tuottoa. Jos tuntuu olo viluiselta talvella niin villapaita päälle. Vettä pitää pumpata (vaikka tuulella), että vettä tulee hanasta. Ruoan valmistus tarvitsee hetkellisesti kuumaa.

Liikenneinfran pitää toimia. Ei välttämättä kumipyörillä vaan vaikka vesireittejä ja rautateitä pitkin. Tietoliikenne infran pitää toimia. Sillä poistetaan paljon tarvetta liikenneinfran käyttöön mikä kuluttaa enemmän resursseja ja mahdollistaa kaikenlaisen optimoinnin.

Sitten tarvitaan ruokaa ja energiaa siihen, että tulee tähän maahan euroja. Eli mikä vienti tarvitsee energiaa.

Käytännössä energiaa kannattaa tuottaa kaikki mikä uusiutuvasti saadaan kestävällä tavalla ja minimoida erilaisin polttoainein (myös ydinvoima) tuotettava jatkuva energia. Kun se ruoka ja lämpö toimii, muuttamalla hoppuyhteiskuntaa toimimaan energian tuoton sykleihin, voidaan saada rajujakin optimointeja.

Yhteiskunta toimi ennen maanviljelyksen sykleissä ja sille oli kaikki alisteista, sodankäyntikin. Minä en näe ongelmaa siinä, että saunaan mennään launtai kello 20:00 sijasta silloin kun on aikaa ja on ylimääräistä energiaa lämmittämiseen. Liian aikataulutettu hoppuyhteiskunta on huono juttu ja haaskaa resursseja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Toriumvoimalaa hehkutetaan palstoilla mutta osaako kukaan kertoa, mikä on toriumvoimalalla tuotetun sähkön hinta?"

En nyt näe miten se olisi muuta ydinvoimaa kallimpaa että lähinnä se alkuvaiheen investointi kehitykseen maksaa.

"Osataanko mainitun voimalatyypin sula natrium luotettavasti pitää erossa ilmasta ja vedestä?"

Käytetäänhän sitä monessa tilanteessa muutenkin ja pidetään vedessä erossa, ja ydinvoimaloissa on pitkät perinteet järjestelmien eristämiseen eikä kokeiluissa ole ollut ongelmia. Eli kyllä osataan.

Itse pidän tuota torium voimalaa ideaalisena lisäenergiana täydentämään uusiutuvia.

Biomassa + jäte + hiili on jotain mitä voidaan kerätä hitaasti ja käyttää pieninä määrinä säätövoimana uusiutuville.

Esimerkiksi suomen oloissa voidaan kesäaikaan kerätä hitaasti biomassaa, talvikuukausien aikana kuumatislata ja tuottaa siitä lämpöä ja hiiltä. Prosessissa tuleva kaasu voidaan polttaa että siihen ei tarvitse niin paljoa syöttää energiaa, että prosessi toimii. Tätä hiiltä voi sitten käyttää säätövoimana jos tarvitsee jotain täydentää.

Biomassa + jäte + hiili -poltto sillä tavalla järkevää kun sitä olisi mahdollista optimoida niin, että energian tuotto käynnistyy nopeasti

Tai voihan se tapahtua myös niinkin, että rakennetaan runsaasti tuulivoimaa, ja aina kun on hyvin suuri tuotto niin käyttää sitä kuumatilaukseen jolla tuottaakin kaasua ja hiiltä ja tämä kaasu sitten olisi todella nopeasti käynnistyvä säätövoima kun energiavarastot ovat tyhjentyneet ja lisäenergiaa tarvitsee. Sivutuotteena tuleva hiili (mikä tulee pääsääntöisesti hiilen kierrosta) on sitten polttoaine vaikka sellaiselle autoliikenteelle mistä ei oikein pysty luopumaan. Se onnistuu oikein kätevästi stirlingillä, öljyvapaasti, ilman akustoa ja jäätävää määrää ydinvoimaloita. Toki se on paljon kalliimpaa kuin nykyinen halvan bensiinin aikana tapahtuva ajelu mutta olisi kestävää.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Toistan:

Uusiutuvia energialähteitä ei ole maailmassa tämänhetkisen titämyksen mukaan. Sanokoot ikilikkujan keksijät mitä hyvänsä.

Alkupamauksessa luotiin ne voimat ja energiat, mitkä ovat käytettävissä. Kantoaalto alkaa indikoida alentuvaa aaltoliikettä.
Pikkuhiljaa meno hidastuu lukuunottamatta aikaa. Pelkällä kiteisellä ajalla ei kuitenkaan saada mitään uutta aikaiseksi.

Kukaan ei vielä tiedä, mitä tapahtuu, kun kaikki aaltoliike pysähtyy. Luhistuuko kaikki massa käsittämättömän pieneen tilavuuteen (jopa miinustilavuuteen), mutta riittääkö massa uuteen alkupaukkuun.
Se näkee, joka elää saa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #82

"Uusiutuvia energialähteitä ei ole maailmassa tämänhetkisen titämyksen mukaan. Sanokoot ikilikkujan keksijät mitä hyvänsä."

Aurinko paahtaa jotain miljardia vuotta ja 500 miljoonaa vuotta pystyisi pitämään auringon puolesta elinkelpoisena ennen kuin menee kelvottomaksi kuumuuden takia.

Ihmisten kannalta kyse on siitä, että miten maapallon pinta-ala hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti että saadaan kestävästi energiaa ja ravintoa tuotettua tänne säteilevästä auringosta yhdessä hiilen kierron kanssa.

Mutta koska maa ennemmin tai myöhemmin menee kelvottomaksi, pitäisi sitten olla joku idea ihmisen ja muutaman muun lajin varmuuskopioimiseksi eri paikkoihin menolipulla.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #87

Kyllä se uusi alkupaukku ratkaisee senkin asian, mikäli yleensä on tarvetta ja sattumia pelissä mukana.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Koko EROI vaikuttaa muualla, kuin kylpyammeessa saadulta oivallukselta. Laskenta tuottaa poliittisella tarkkuudella mieluisia tuloksia.
Kärjistykset luo keskusteluun usein vähemmän rakentavia piirteitä, mutta johtaa johonkin nopeammin, kuin kohtelias small talk.

Suomessa tarvitaan monenlaisia energiaratkaisuja. Nyt ne on ydinvoiman kannalta tehty keskitetysti. Ydinvoimala on lisäksi perinteisesti ollut siksikin pirullinen, ettei tuotantoa hirveästi säädellä. Tarkoitus on pukata sitä verkkoon korkealla käyttöasteella, jolloin homma toimii taloudellisimmillaan. Tarvitaan siis muuta säätövoimaa. Sitä olisi ollut muinoin tarjolla pilvin pimein, mutta se oli silloin liian kapitalistista. Nykyisinkin ydinvoiman vastustajat on valmiita ostamaan ydinvoimasähköä valtakunnan verkkoon ja se tulee silloin Sosnovyi Bor’sta. Laskepa sille EROI ja pohdi sen turvallisuutta!

Merkityksellisin asia oppia ratkaisemaan, on sähkön varastointi. Parhaat propellipäät pitää sähköautoa jo varastona. Älyverkot optimoisi energian käytön, mutta todennäköisesti ensin niillä pyritään optimoimaan laskutus ja molemmat ei tapahdu samanaikaisesti.
Esi-isät keksi monenlaisia ratkaisuja sähkön varastointiin, joista tunnetuin lienee pumppuvoimala. Samalla ne tuli ratkaisseeksi tehonsäätöongelman. Se Vaarunvuori nyt on vaan niin ihana alue, ettei sinne… eikä muuallekaan. Kauheita nuo norjalaiset!

Jos varastointi ratkaistaan, uusiutuva energia, joka on ongelmallinen tuottavuuden tasaisuuden kanssa, muuttuu entistä hyödyllisemmäksi. Perusvoimaa se ei silti korvaa. Ydinvoimaa tarvitaan ainakin siirtymäkaudeksi. Jotta häviöt ja keskitetyn tuotannon tehon säädön ongelmat minimoidaan, tuotanto on hajautettava pienempiin yksiköihin. Samalla paranee verkon kaikinpuolinen käyttövarmuus.

Jos kaulusköyhälistölle halutaan töitä, pitää pörssiin viedä kunkin kansalaisen oikeus energiankäyttöön. Jos ylität tietyn vuorokausitason tuntitehon, maksat, jos alitat, sulle maksetaan. Hinta pitäisi nousta progressiivisesti, mitä enemmän käyttö ylittäisi normin. Siitä se, sen pörssin ”volaliteetti” ampaisisi...

Lisätään vielä. Vaikka me ollaan mahtava kansa, on epätodennäköistä, että me ratkaistaan asiat maailman tasolla. Keskitytään, ainakin aluksi, vaikka Skandinaviaan, edetään EU:iin ja kun saadaan se homma hoidettua, aletaan huhkia USA-Kiina-Venäjä-problematiikan parissa, unohtamatta Intiaa ja Afrikkaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Merkityksellisin asia oppia ratkaisemaan, on sähkön varastointi."

Mielestäni avainjuttu tässä on oikeastaan käsittää sähkö siirtotavaksi koska se on siinä niin hyvä, ja energiaa ei nimenomaan kannata varastoida sähkönä vaan varastoi lämpönä, pumppailee vesitorneihin, patoaltaisiin, tuottaa hiiltä kierrosta.

Vapaan sylinterin stirling oikeasti mahdollistaa sähkön generoimisen missä vaan lämmöstä. Lämmöllä voi myös tuottaa höyryä mitä voi käyttää liikuttamiseen tai kompressoriin (ja myös höyryparistoon!) että ei tarvitse sähköksi muuntaa välissä.

Aurinko toimii varsin hyvin yhteen lämmön ja höyryn kanssa, mutta tuulen ollessa kyseessä sen käyttäminen kuumentamiseen on oikeastaan pöllöä, että miksei suoraan ohjaisi tuulen liikkeen pumppaamaan vettä vesitorneihin ja patoaltaisiin ja ota sitten sähkönä tarpeen mukaan kun valuttelee alas.

Tai jos ei ole patoallasta tai vesitornia, niin ohjaa tuulen liikkeen pumppaamaan paineilmaa johonkin kalliossa olevaan onkaloon ja sitten sähkönä ulos kun päästää painetta ulos.

Eli lyhykäisyydessään kulutuksen vaihtelua tuotannon mukaan ja säätövoimaa.

Aurinko => sähkö
Aurinko => sähkö|höyry
Aurinko->lämpö+biomassa => hiili&kaasu
Tuuli => sähkö
Tuuli->vesi|ilmanpaine => sähkö

Tai vähemmän optimaalisesti:

Tuuli->sähkö->lämpö+biomassa => hiili

Näen hiilen ja kaasun keinoina varastoida energiaa suuriakin määriä kun se voidaan tuottaa hiilen kierrosta.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Merkityksellinen asia on oppia sähköä varastoimaan?

jaa,,, mitä sähkö on, aineen virtausta,,siis aineen virtausta hiukkastasolla.

Ennustus;
Sadan vuoden päästä ei sähköä varastoida koska tekniikka on sellaista että sähkövirtaa voidaan liikuttaa ilman generaattoria ja akkuja.

Sähkötekniikan kehitys odottaa sitä että ymmärretään että sähkö on aineen virtausta aineen hiukkaskoossa, ei siis tyhjästä nyhjäämistä,,:)
Kuten ei maapallon magneettivuonkaan liike,,,

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #79

Tähän voisi voisi vielä korostaa painovoiman mahdollisuutta, joka jo edellä tavallasi kuuluu energiarepertuaariin.

Painovoima maailmankaikkeudessa on valtava energia, kunhan joku oivaltaa, miten se voitaisiin valjastaa massiiviseen energiantuotantoon.

Isaac Newton havaitsi asian tilan, kun sammutteli krapulaansa omenapuun alla. Omana jys'ähti päähän ja siitä se alkoi.
Omena painovoimaenergisoidaan maasta johdatetulla massalla lähes täysin vihreästi. Kun omena on täyteen energisoitu, se putoaa vapaan matkan ja törmäys muuntolaitteeseen tuottaa käytettävää energiaa pienen kertolaskun verran, eikä lataukseessa synny miinustettavaa lopputulemalle.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #83

Painovoima eli gravitaatio on itse asiassa hyvin heikko ”voima", joka vaikuttaa jokaiseen kappaleeseen sen massasta riippumatta. Jos kykenee kumoamaan (gravitaatio-tasapaino) höyhenen massan aiheuttaman gravitaation, silloin on kyennyt kumoamaan tonnin massan aiheuttaman gravitaation. Toisaalta, omena ei tippunut Newtonin päähän, se tippui näkö-etäisyyden päähän..:)

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #84

:)

Jos ajattelemme että maailmankaikkeudessa on vain yksi liikkumaton alkuhiukkanen, ei se aiheuta mitää voimaa, ei heikkoa eikä vahvaa. Jos niitä on kaksi vierekkäin, sama juttu. Jos niitä on ääretön määrä vierekkäin, ei voiman tuotto lisäänny.

Mitä siis on ns.painovoima, gravitaatio?

---
Vähän sama asia kuin että maapallon pinnalla on magneettivuo, mitä
se vuo itse asiassa on?
---
Ja päästään sähköön,,mitä sähkö on?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #93

Kaikki avaruuskappaleet ovat liikkuvia. Likkuvat jonnekin jollakin nopeudella. Toisistaan massa-arvoltaan poikkeavat liikkuvat eri nopeuksilla ja eri suuntiinkin. Niiden välinen gravitaatio siis muuntuu koko ajan.
Lisäksi koko avaruus on liikeenteessä matkalla jonnekin hidastuvalla vauhdilla.

Käsissä on siis lähes rajaton määrä voimavirtoja risteilyllä. Niidenkin summa lienee lopputulemana nolla. Ennen sitä nollaa pitäisi päästä jostain välistä vetämään gravitaatiota omaan pusiin.

Tuossa aiemmin ydinvoimaa ylistettiin ylimenoajan energiana. Mistä nyt ollaan menossa yli? Mikä on se joka löytyy ylimenoajan jälkeen. Jos olisi joku edes kristallipallosta näkyvissä, niin bisnes ptörisi ja vauhdilla 100 niissä ympyröissä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #83
Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Kun puhumme ydinvoimasta ja riittävän suhteellisesta fissioraaka-aineen hinnasta niin eihän kukaan puhu koko maailman energian tuottamisesta hetkessä fissiomateriaaleilla vaan merkittävästä lisäyksestä ja mieluiten juuri pahimmin pöllyttävissä teollisuusmaissa.

Silloin voidaan karkeasti arvoida merivesi mukaanlukien materiaalin riittävän useasta sadasta muutamaan tuhanteen vuoteen. Eikä tämä ole mikään helikopterinäkökulma. Sinä aikana voi kuvitella energian tuotannon ja lähteidenkin varmasti kehittyvän. Saattaa olla että jopa fuusivoimakin tulee siinä lisäajassa käyttökelpoiseksi.

Tämän hetken energiapaletissa on hyödynnettävä kaikkia mahdollisuuksia joilla ilman saasteita, erityisesti partikkelisaasteita saadaan hillittyä ja sillon, kun vesivoimaa ei voida lisätä, tuuli-ja aurinkovoimat ovat sattumanvaraisia mutta tarve jatkuva niin parhaat ja maapalloa vähiten vahingoittavat ja miuluiten poistettavat materiaalit ovat juuri fissiomateriaalit ja metaanin eri saatavuusmuodot.

Tuulta-ja aurinkoakin voi tietysti triviaaliapplikaatioina käyttää mutta vain jos ne kykenevät toimimaan ilman tukia ja niiden määrä ei oleellisesti haittaa pakollisen satabiilin voiman taloutta. Nythän ne juuri niin tekevät markkina ja toimintahäirikköinä.

Ainoastaan biotuotteet kuten viljelyperäinen etanoli liikennepolttoaineena, puunjalostusteollisuuden jätteen ulkopuolinen poltto, sekä turpeen poltto pitäisi lopettaa mahdollisimman nopeasti erittäin vahingollisena. Hiiltä voi edelleenkin helposti ja halvalla varastoida kriisiaikoihin ja ylläpitää hyvin puhdistettuja suuria hiilivoimaloita kriisi-ja huippureservissä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tuulta-ja aurinkoakin voi tietysti triviaaliapplikaatioina käyttää mutta vain jos ne kykenevät toimimaan ilman tukia ja niiden määrä ei oleellisesti haittaa pakollisen satabiilin voiman taloutta. Nythän ne juuri niin tekevät markkina ja toimintahäirikköinä."

Jos taloudessa on ongelma, se ongelma ratkaistaan taloudessa. Energian tuoton epätasaisuus ei oikeasti ole ongelma jos siitä ei tee ongelmaa. Valtion tukemana toimiminen ei myöskään ole ongelma. Valtion tukemana ihminen kävi kuussa ja käytetyt rahat tulivat takaisin isompana summana.

"Ainoastaan biotuotteet kuten viljelyperäinen etanoli liikennepolttoaineena, puunjalostusteollisuuden jätteen ulkopuolinen poltto, sekä turpeen poltto pitäisi lopettaa mahdollisimman nopeasti erittäin vahingollisena."

Joo etanoli polttoaine on oikeasti sitä, että tehdään ympäristötuho muualle. Huono juttu. Turpeen käyttö on vahingollista paitsi jos tehdään patoallasta jolloin se kannattaa kaapia pois alta ja muuttaa sitä puunjalostusteollisuuden jätteen kanssa hiileksi varastoon.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Kuten minäkin tavallani olen viitannut, niin koko energiapalettia voi harkita suhteellisin osuuksin ja oikein toteutettuna.
Etanoli vilja tai vilelykasveista kuten maissista ja sokeriruo'osta mistä liikenne etanolin pääosa tulee on todella murheellista tavaraa ilmaston ja luonnon kannalta.
Eikä edes järkevää ihmiskunnan elintarvikehuollon kannalta.

En mitään linkkejä laita kun jokainen voi halutessaan perehtyä miten ja missä sokeriruokoa ja maissia kasvatetaan ja miten sitä korjataan. Etenkin sokeriruokoa missä pellot "poltetaan" ennen itse ruom korjaamista extractioon ja alkoholin tuotantoon.
Etanoli tuli polttoainelisäksi EU ja Suomen maataloushallituksien vaihtoehdottomasti pakottamana osana maatalouden piilotukijärjestelmää. Lähinnä ajateltiin Ranskan ja Britannian Caribian dominioita, mutta myös Euroopan alkoholin tuotantoa mikä kaikki ei mennyt sokerina tai viininä kaupaksi.

Tätä ehdottamaasi patoallasmenetelmää en tunne joten on vähän vaikeaa ottaa siihen kantaa. Otankin kantaa lähinna kokonaisuuteen ja siihen mitä energiaa käyttävän tai tuottavan välineen/laitoksen piipusta tulee ja kuinka kokonaistalous ja ilmasto toimivat.

Siksi olen selvästi kehitetyn ja monipuolistetun ydinvoiman, myös pienen lämpöydinvoiman ja metaanin kannattaja seuraavalla muutaman sadan vuoden jaksolle. Mahdollisesti pidempään jos kehitetään metaanihydraattien eli metaanijään hyödyntäminen tietyilta alueilta hiukan syvemmältä merenpinnan alta

Muuten olen suunnannut katseen jo tiedossa olevaan teolliseen CO2 ekstraktointiin ilmasta ja muuttamiseksi synteettiseksi liikenne- ja kenties muuksikin polttoaineeksi. Mehän osasimme jo vaikkakin hyvin huonolla hyötysuhteella ja hirmuisella pakokaasusaastutuksella pyörittää pienliikennettä häkäpöntöillä eli CO polttamisella. CO on CO2 lisäksi se toinen elementti mistä synteettisiä nestemäisiä polttoaineita jonain päivänä valmistetaan suuressa teollisessa mittakaavassa ja poltetaan melko puhtaasti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #85

"Tätä ehdottamaasi patoallasmenetelmää en tunne joten on vähän vaikeaa ottaa siihen kantaa."

Käytännössä niin, että on maastossa semmoinen kohta mihin rakentamalla padon, saadaan iso säiliö. Sitten kun on ylimääräistä energiaa, pumpataan sinne vettä. Ja jos on energiasta vajausta niin valutetaan ne turbiinin läpi ja otetaan sähkönä ulos. Saman tempun voi tehdä myös vaikka vesitorneilla, että nekin toimivat energiavarastona.

Siinä vaan on semmoinen juttu, että patoaltaan alle jäävä biomassa helposti vapauttaa metaania ja sehän menee käytännössä hukkaan jos sen sinne jättää, että kannattaa tietysti kaapia pois ja ottaa talteen, vaikka hiileksi muuntamalla ennen kuin alkaa täyttää vedellä.

Pitäisin siis suot koskemattomana koska ne ovat oikeasti rajallisia ja niitä ei takaisin saa mitä on tuhottu.

Mutta, patoaltaat oikeasti mahdollistaa valtavasti energian varastointia ja energian ottamista ulos tarpeen mukaan, ja voi sitten tasailla epätasaisen uusiutuvan energian tuottoa. Eli sellainen rajallinen, pieneen alueeseen kohdistuva tuho on mielestäni hyväksyttävää kun se patorakennelma on sitten käytännössä ikuinen energiavarasto ja suomeen saisi parilla patoaltaalla + biomassavoimalalla helposti 100MW hiilineutraalia säätövoimaa. Yhdessä tuulivoimaloiden kanssa, saadaan tuollaisesta järjestelmästä käytännössä ilmaiseksi energiaa ulos.

Paineilmalla energianvarastointi on sitten eri juttu, siinä olisi hyvä olla joku luola mitä paineistaa. Jos luonnon luolaa ei ole niin mihin semmoisia sitten tekisi niin... Itsellä tulee mieleen kun on jo pilattu ympäristöä moottoriteiden kallioleikkausilla, että voisiko niistä kohtaa ihan vaan porata reikää kallion sisään, siihen sitten betonista tulppa ja ropeli päälle tuulivoimalaksi, ja ylimääräisen energian paineistaisi sinne ja ottaisi ulos sähkönä kun tarvitsee.

"Muuten olen suunnannut katseen jo tiedossa olevaan teolliseen CO2 ekstraktointiin ilmasta ja muuttamiseksi synteettiseksi liikenne- ja kenties muuksikin polttoaineeksi.

"Mehän osasimme jo vaikkakin hyvin huonolla hyötysuhteella ja hirmuisella pakokaasusaastutuksella pyörittää pienliikennettä häkäpöntöillä eli CO polttamisella. CO on CO2 lisäksi se toinen elementti mistä synteettisiä nestemäisiä polttoaineita jonain päivänä valmistetaan suuressa teollisessa mittakaavassa ja poltetaan melko puhtaasti."

Itse näkisin loogisena keinona kerätä isoja määriä CO2:sta ilmasta yksinkertaisesti metsittämällä aavikot ja siellä on aurinkoenergiaa käytettäväksi tähän ja vettäkin saisi saharalle vaikka sisäjärveksi jos niin haluaa.

Häkäpöntöt teki sitä, että kuumennettiin puuta ja siitä pääsevällä CO:lla ajeltiin ja saatiin sivutuotteena puuhiiltä. Mutta biomassasta taas voi tehdä puuhiiltä samalla prosessilla mutta käyttää siihen kuumennukseen sitä vapautuvaa kaasua.

Puuhiilessä briketiksi puristettuna on valtavasti energiaa tiiviissä muodossa ja palaa varsin puhtaasti CO2:ksi. Sähköautojen hillittömien litiumakustojen sijasta voisi miettiä sitä, että olisi akkua vain puolen tunnin ajoon ja pidemmillä matkoilla generoidaan sähkö briketistä. Ei pääsisi hiukkasetkaan tekemään ongelmaa kun olisi vasta pidemmillä matkoilla palamassa.

"Muuten olen suunnannut katseen jo tiedossa olevaan teolliseen CO2 ekstraktointiin ilmasta ja muuttamiseksi synteettiseksi liikenne- ja kenties muuksikin polttoaineeksi."

Onhan tuohonkin toinen prosessi olemassa kuin tuo biomassan kasvatus mutta vaatii nykyisellään hillittömästi energiaa ja taitaa toimia aika nihkeästi ilmasta, että kaipaisi enste vielä siitä ilmasta sen hiilidioksidin erottamista jota sitten hajottaisi hiileksi ja hapeksi. En nyt ole varma onko tuollaisen viimeistelyyn aikaa ja saako sitä oikeasti toimimaan isossa mittakaavassa, että kannattaisi ne aavikot metsittää heti.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://planeetta.wordpress.com/2015/04/17/antero-...

"Ajattelemisen aihetta
Vuonna 2015 – Antero Vartia:

Me tiedämme jo nyt, että juuri uusiutuva energia lyö itsensä läpi. Tämä tapahtuu, sillä paikallisesti tuotettu uusiutuva energia on monin paikoin jo nyt halvinta tarjolla olevaa energiaa. Tulevaisuudessa uuden teknologian hintaetu vain kasvaa. Tämä murros on nopea ja laaja-alainen; meitä kuluttajia on paljon ja innostumme varmasti itse tuotetusta energiasta samalla tavalla kuin aikoinaan innostuimme kännyköistä.

Vuonna 1976 – Amory Lovins:

Äskettäinen tutkimus osoittaa, että suurimmaksi osaksi tai kokonaan aurinkoenergiaan perustuva energiajärjestelmä voidaan rakentaa Yhdysvalloissa käyttäen yksinkertaisia, kokeiltuja ja jo nyt taloudellisesti kannattavia tai liki kannattavia ratkaisuja.

Vuonna 1916 – New York Times:

Olemme todistaneet, että aurinkovoima on jo päiväntasaajan seudulla kaupallisesti kannattavaa ja ihmiskunta voi saada auringosta loputtoman paljon energiaa."

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Toistan,
Uusiutuvaa energiaa ei ole olemassa. Jos olisi, olisi meillä myös ikiliikkuja.
Ei edes nollapäästöistä energiaa ole olemassa.

On syytä alkaa käyttämään oikeita ja todellisuutta vastaavia termejä niin puhekielessä, kuin siellä high technicin puolella. Saattais olla enemmän konkretiaa käyttää energian tuottamisessa hyötysuhdeilmaisuja. Vaikkapa 99...1.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Onko tässä nyt käymässä niin onnettomasti, että kehitys ei ole kehittynyt ollenkaan sitten 1900 -luvun, eli uusiutuva energia in - out tuottaa vain pienenevää hyötysuhdetta? Olettaisin, että hyötysuhde on parantunut. Ongelmana on ennemminkin väestön kasvu ja energian kulutuksen voimakas lisääntyminen ja energia-teknologia ei ole kyennyt vastaamaan tähän haasteeseen.

Ehkä yhä enemmän paikallisen uusiutuvan energian tuottaminen olisi kannattavampaa sen mukaan, minkälaista energiaa on käytettävissä. Jossakin lämpöenergia, -jossakin potentiaali-energia, -jossakin tuuli, -jossakin konvektio, -jossakin aalto jne. Tulevaisuuden skenaariot ovat periaatteessa rajattomat, mutta reaalisesti rajattomat jos ja kun, globaali lämpötila nousee kohtuulliselle tasolle.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Tähän Blogiin sopii liitettäväksi pieni vihje erään aikojemme suurimman energiatiedemiehen ja suurien asioiden kehittäjän ajatuksista ydinvoimasta.
Ne ovat täysin rationaaleja ja visionistisiä. Vain poliitikot ja eturyhmät ovat toistaiseksi onnistuneet meidän yhteiseksi vahingoksi estämään järkevän energiapaletin muodostumisen.

https://en.wikipedia.org/wiki/James_Lovelock

"Nuclear power
Lovelock has become concerned about the threat of global warming from the greenhouse effect. In 2004 he caused a media sensation when he broke with many fellow environmentalists by pronouncing that "only nuclear power can now halt global warming". In his view, nuclear energy is the only realistic alternative to fossil fuels that has the capacity to both fulfill the large scale energy needs of humankind while also reducing greenhouse emissions. He is an open member of Environmentalists for Nuclear Energy.

In 2005, against the backdrop of renewed UK government interest in nuclear power, Lovelock again publicly announced his support for nuclear energy, stating, "I am a Green, and I entreat my friends in the movement to drop their wrongheaded objection to nuclear energy".[32] Although these interventions in the public debate on nuclear power are recent, his views on it are longstanding. In his 1988 book The Ages of Gaia he states:

"I have never regarded nuclear radiation or nuclear power as anything other than a normal and inevitable part of the environment. Our prokaryotic forebears evolved on a planet-sized lump of fallout from a star-sized nuclear explosion, a supernova that synthesised the elements that go to make our planet and ourselves."[21]"

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vihreiden ajatus ydinvoiman vastustamisesta oli oikea. Joskus vuonna 1970.

Eli jos tässä olisi viimeiset 50v rakentanut uusiutuvasti ja vähentänyt riippuvuuksia fossiilisiin, ydinvoimaa ei olisi niin paljoa tarvinnut.

Ydinvoimassa noin niinkuin periaatetasolla ei ole muuta vikaa kuin kallisarvoisen resurssin rajallisuus.

Tässä vaan on viimeisen 50v aikana energian kulutus kasvanut rajusti fossiilisten varassa, että nopealla aikavälillä muut vaihtoehdot ovat kelvottomia.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ydin, siis uraanivoimaloissa, on niissä muutakin vikaa:)
- ympäristölle haitallinen uraani
- jäteongelma
- sivutuote, ydinpommit, poliittiset kiistat, sodat
- keskitettyä voimalatuotantoa
- vaatii kallista turvallisuus-ympäristövalvontaa
- ja mikä pahinta, pahimman sattuessa kukaan ei voi välttyä vapautuneiden hiukkasmassojen aiheuttamilta sairauksilta ja kuolemilta

Uraani-sähköntuotanto on sinänsä teknisesti kallis ja monimutkainen prosessi kokonaisuudessaan, ja se jättää jälkeensä kaivoksia, jätteitä, yms, vuosisadoiksi, senkin jälkeen kun sen käyttö on loppunut.

Uraani-prosessi sähköntuottamiseen on huono menetelmä, ei siitä pääse eroon hymistelemällä. Se on riesana nyky-yhteiskunnassa ja vielä tulevilla lapsen lapsillakin.

Se on yksinkertaisesti huono ratkaisu sen lämmön tuottamiseksi jonka painevoimalla sitten vettä virtautetaan jotta sähkögeneraattori pyörisi jotta sähkövirta alkaisi liikkumaan sähköjohtimessa.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Varmuuden vuoksi yleiselle ymmärrykselle selvennettäköön ydinvoiman rajallisuudesta se greenpeacemäinen väärän lähtötiedon käyttö tulevaisuuden projisoimiseen.

Tässäkin bogissa kirjoitta käytti jo ilmaisua "helposti saatava",
Juuri tähän helposti saatavuuteen ovat kaikki kohta loppuu projisiot perustuneet.
Täysin on silloin sivuutettu kaikki ne seikat mitkä nostavat varantoja satojen tai tuhansien vuosien kestäväksi riippuen siitä miten suuri osa sähkö-ja lämmitysenergiasta tuotetaan ydinvoimalla.

On tietoisesti unohdettu että ydinmateriaali on vain murto-osa laitoksen kustannuksista ja että sitä materiaalin kallistuessakin voidaan sen puolesta helposti ajaa.

On unohdettu että olemassaolevat teknologiat käyttävät samaa fissimateriaalimäärää noin 20 kertaa tehokkaammin eli 20 kertaa vähemmän materiaalia tarvitaan saman energiamäärän tuottamiseen.

On unohdettu että lämpölaitoksia saadaan toimimaan sekä erittäin rakenteellisesti turvallisina että pienellä materiallimäärällä ja asutuskeskusten sisällä.

On unohdettu rakennusteknologian modularisoitumin ja sen suurimman investointikustannuksen rajukin laskeminen tulevaisuudessa

Samoin on unohdettu sulasuolareaktoreinen sijoitettavuus taajamiinkin ilman mahdottomia suojavyöhykkeitä tai byrokratiaa mikä meillä tänä päiväna Hallinnon ja Stuk byrokratian ja muusta maailmasta poikkeavien määräysten vuoksi nostaa suuren yksikon, sanotaan nyt 1000-1400 MW, hintaa meillä vähintäin miljardilla eurolla per yksikkö.

Tämä selviää erinomaisen hyvin kun katselee maailman vastaavanlaisten projektien hintoja rakenteilla olevissa laitoksissa. Poisluettuna yksi esimerkki eli Arevan EPW eli OL3 tyypin 1.8 MW reaktori. Kaikki AP 1000 ja VVER typpiset sekä Korea Hydron jatkokehittämät tyypit lähtevät maailmalla toimimaan noin 1-2 miljardia pienemmällä rakennus ja komissiointihinnalla kuin OL3 ja Ilmeisesti Fennovoimakin

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tietääkseni ydinpolttoaineen kustannusvaikutus nykyään on 5 e/MWh. Olisi oman analyysinsä paikka, mihin tuo hinta pompsahtaisi, jos ydinenerian tuotantoa kasvatettaisiin vaikkapa 10- tai 100-kertaisesti.

Jälleenkäsittelyn hinnasta minulla ei ole käsitystä mutta kaipa sitä tehtäisiin jos se olisi taloudellisesti kannattavaa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Tämä käsite "uusiutuva" on sinänsä mielenkiintoinen?

Voidaanko maapallon elinkaarella ihmiskunnan elinmitassa sanoa?;

Auringosta tuleva hiukkasmassa ei ole uusiutuvaa vaan jatkuvasti olemassa olevaa?

Maapallon ilmamassan virtaus (tuuli) ei ole uusiutuvaa vaan jatkuvasti olemassa olevaa?

Vesien virtaus ei ole uusiutuvaa vaan jatkuvasti olemassa olevaa?

Kai se uusiutuva käsitteenä pitäisi olla lähinnä ekologiseen kasvuun perustuvaa tai luonnon raaka-ainemäärään liittyvää, eli turve, puut, pensaat, öljy, hiili, jne,,, ja sitten on jatkuvasti olemassa olevaa liikettä joka tuottaa liikenergiaa luontoa kuluttamatta, kuten esim. auringonvalo, tuuli, veden virtaus?

Kai Lähteenmäki

Hiilen poltto eri muodoissaan tappaa n 10 miljoonaa ihmistä joka vuosi!
Saksa purkaa ydinvoimaa - ja sen takia Saksan lisääntyvä hiilen ja kaasun poltto tappaa tuhansia Euroopassa joka vuosi.

Ydinvoima on ollut vuosikymmeniä meidän prosessiteollisuutemme lähes ainut kilpailuvaltti- siksi teollisuus rukoilee että sitä rakennetaan lisää...jos 1994 olisi annettu lupa rakentaa lisää ydinvoimaloita, niin meillä olisi nyt runsaasti halpaa päästötöntä ydinvoimaa- ja työpaikkoja ja hyvinvointia..
Suunnatonta vahinkoa aiheuttivat Pentti Malaska, Markku Nurmi, niin ja Matti Vanhanen...

Ydinvoima on ollut jo 60 v ylivoimaisesti turvallisin tapa tuottaa energiaa- vain muutama kymmenen palomiestä kuoli Tsernobylissä, hekin ihan turhaan, oltais toimittu kuten Fukushimassa ja annettu polttoaineen lauhtua pari viikkoa, jolloinka säteilytaso olisi laskenut 1/1000 - 1/ miljoonasosaan.
Fukusimassa muuten luonnosäteilyn taso on noin 2 mSv/v eli puolet Suomen ym graniittialueiden tasosta.

Meill taustasäteilyn taso vaihtelee rajusti, olen itsekin kulkenut Geiger-mittarin kanssa maastossa jossa paikoin säteili yli miljoona kertaa tuo keskiarvo. GTKn kartoista näkee noita Rn, K40, Cs ym alueita.

Silloin voi jo suht helposti käsitellä "ydinjätettä"- joka on noiden uusien nopeiden voimaloiden arvokasta raaka-ainetta, seuraaviksi miljooniksi vuosiksi.
Ja LWR voimaloiden "jäte" on turvallista nukkuma-alustaa jo 100 v päästä.
Mutta se kannattaa kierrättä nopeisiin voimaloihin, jolloin uutta uraaniaa ai tarvi louhia muutamaan sataan vuoteen...eikä hiiltä.

Nopeiden voimaloiden kehittäminen on laiminlyöty, koska uraani on ollut hyvin halpaa. Ja fossililobbarit on onnistuneet pysäyttämään esim IFR/PRISM voimaloiden kehittämisen "turhana"- Bill Clintonin hallinntoon uitettu hiilenmusta huippujuristi ja hiililobbari Hazel O'Leary teki sen melkein ainoana tekonaan energiaministerinä 1994, kun IFR olisi ollut valmis pelastamaan mailmaa.

Sätelystä muuta sana:
Jokaisessa ihmisessä tapahtuu n 10 000 Kalium-40 hajoamista sekunnissa.
Vuorokaudessa siis miljardeja säteilytapahtumia kehossamme.
Ja 10 kertainen määrä avaruus-, kallioperä-, ym säteilyä.
Siis n 10 miljardia vauriota päivässä.
Onneksi soluissamme on tehokkaat korjauskoneistot säteily aiheuttamille DNA vaurioille. Ja varsinkin vapaiden happiradikaalien aiheuttamille miljoona kertaa isommille vauriomäärille.
STUK tutki Lapin jäkäliin kertyneet 60-luvun laskeuman vaikutuksia poron lihan syöjiin- kävi ilmi että paljon säteilevää poronlihaa syöneet olivatkin terveempiä kuin muut.
Tsernobylin laskeuma ei ole aiheuttanut meillä lisäsairastavuutta.
jne...

Googlaa: DNA repair
STUK Tsernobyl
Dose Response 2010 Chernobyl Jaworowski

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
STUK tutki Lapin jäkäliin kertyneet 60-luvun laskeuman vaikutuksia poron lihan syöjiin- kävi ilmi että paljon säteilevää poronlihaa syöneet olivatkin terveempiä kuin muut.

---

Onko tämä stukin tutkimustulos jossakin saatavissa/luettavissa?

Kai Lähteenmäki

Ydinjättestä ei voi valmistaa pommiluokan aineta- siis yli 93% puhdasta U235 tai Pu239.
Briti yritti 60-luvulla kahdesti- but never tried again, sillä tuommoin tavaraa syttyy itsestään ja polttaa sormet kyllä.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Tässä suhteellisen luotettavan lähteen selvitys ydinvoiman eri kustannuksista ja vertaukset muihin voimantuotantoihin.
Polttoaineen kustannus valmiina sauvana on yleisellä tasolla 0.04 eurosenttiä per KWh eli 4 euroa per MWh. Tämä siis tällä hetkellä pääasiallisessa tuotantomallissa mikä käyttää vain 20% polttoainesauvan tehosta.
Matematiikka muuttuu aivan ratkaisevasti kun siirrytään jo olemassaolevaan mutta vielä leviämättömään teknologiaan mikä käyttää 20 kertaa tehokkaammin polttoaineen.
Lineaarisesti laskien voimme siis ennustaa polttoaineen kustannuksosuuden laskevan tuon 20 kertaa eli jossain vaiheessa suhteessa putoavan 4 eurosta/MWh 20 senttiin per MWh jos raaka aineen hinta pysyisi samana, mitä se ei tietenkään tee vaan hiukan nousee jouduttaessa hyödyntämään runsaita mutta köyhempiä varantoja:

http://www.world-nuclear.org/information-library/e...

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

= 0,04cnt/kwh,,putoaisi laskelmasi mukaan tuonne 0,002cnt/kwh.

Sähkön markkinahinta ei tuolla polttoaineen hinnan muutoksella paljoa heilahda.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kiitos linkistä.

Suomessa muuten käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittely taitaa olla kiellettyä. No, lakejahan voi muuttaa.

Mutta silmiin pompsahti tämä arvio ydinvoiman pääomakuluista:
"LCOE figures at a 3% discount rate range from $29/MWh in Korea to $64/MWh in the UK, at a 7% discount rate from $40/MWh (Korea) to $101/MWh (UK), and at a 10% rate $51/MWh (Korea) to $136/MWh (UK)."

Tämä näyttäisi vahvistavan sitä, mitä olen jo aiemmin sanonut: uusiutuvien hinta on laskenut niin alas, että ydinvoimaa on vaikeaa saada kannattavaksi.

Toimituksen poiminnat